1. PC-TIETOKONE 1 EMOLEVY, PROSESSORTIT JA MUISTI © Vesa Salminen 2007

2. TIETOKONE  LAITE, JOKA ON OHJELMOITU SUORITTAMAAN JOTAKIN TIETTYÄ TEHTÄVÄÄ  TEHOKKUUS RIIPPUU:  OHJELMISTOSTA  TIETOKONEEN PROSESSOINTIKYVYSTÄ

3. PC-TIETOKONE -LAITTEISTO 1 1.SUORITIN ELI PROSESSORI  VARSINAINEN TIETOJENKÄSITTELY  TOIMII OHJELMAN MUKAISESTI 2.KESKUSMUISTI  OHJELMAT  SYÖTETYT TIEDOT 3.VÄYLÄ  TIEDON SIIRTO TIETOKONEEN OSASTA TOISEEN EMOLEVY

4. PC-TIETOKONE -LAITTEISTO 2 4.APUMUISTI (esim. kiintolevy)  TIETOJEN TALLENNUSPAIKKA 5.LISÄKORTIT  TIEDON VÄLITYS OHEISLAITTEISIIN EMOLEVY

5. PC-TIETOKONE -LAITTEISTO 3 6.SYÖTTÖLAITTEET  NÄPPÄIMISTÖ  HIIRI 7.TULOSTUSLAITTEET  NÄYTTÖ, KIRJOITIN 8.MUUT OHEISLAITTEET  MODEEMI  SKANNERI ULKOISET LAITTEET

6. PC-TIETOKONE -LAITTEISTO 4  MODULAARINEN KOKONAISUUS  OSIA VOIDAAN VAIHTAA JA LISÄTÄ HELPOSTI  OSAT YLEENSÄ YHTEENSOPIVIA

7. KESKUSYKSIKKÖ  KOTELO  EMOLEVY  PROSESSORI ELI SUORITIN  MUISTIT  TALLENUSLAITTEET (LEVYASEMAT)  VIRTALÄHDE  LISÄKORTIT  LIITÄNNÄT ULKOMAAILMAAN

8. KESKUSYKSIKKÖ, KOTELOMALLEJA  PÖYTÄKOTELO  MINITORINIKOTELO  MIDITORNI KOTELO  KORKEA TORNIKOTELO  PALVELINKOTELO

9. KOTELOT, KUVIA PÖYTÄKOTELO PALVELINKOTELO TORNIKOTELO

10. VIRTALIITIN AT - ATX ATATX

11. OSA 1 LOPPU

12. EMOLEVY  TIETOKONEEN TÄRKEIN OSA  OHJAA MIKROTIETOKONE- LAITTEISTOA JA LISÄLAITTEITA  PIIRIKORTTI  MIKROPROSESSORI  RAM-MUISTI  VÄLIMUISTIT  BIOS-ROM  VÄYLÄLIITTIMET  KELLO  PARISTO TAI AKKU  MUU ELEKTRONIIKKA

13. KUVA EMOLEVYSTÄ

14. EMOLEVYN PROSESSORIKANTA  SOCKET  NELISKULMAINEN, PALJON REIKIÄ  SLOT  LISÄKORTTIPAIKAN TYYPPINEN  EI ENÄÄ KÄYTÖSSÄ NYKYISISSÄ PROSESSOREISSA PROSESSORIKANNOISTA USEITA ERI VERSIOITA

15. KUVA: SLOT - SOCKET SLOTSOCKET

16. EMOLEVY, TYYPPEJÄ  AT: Vanha 486- ja Pentium-mikrosuorittimien aikainen standardi.  ATX: Yleisin kokostandardi pöytäkoneissa. ATX-emolevyn mitat ovat: leveys 305 mm, pituus 244 mm.  ATX 2.0: Yleistynyt Pentium 5:n myötä.  BTX: ATX-emolevyjen seuraaja. Intel ajaa vahvasti BTX-standardia eteenpäin. BTX tuo parannuksia mm. ilmankiertoon.  Micro ATX: Pienikokoisten PC-koneiden emolevy, esimerkiksi kauppojen kassoilla.  Nano ATX: Erittäin pieni (n. 20cm x 20cm) emolevy, joka on yleistymässä. Sopii mm. autojen tietokoneisiin ja pieniin pöytätietokoneisiin  E-ATX: Tavallisimmin palvelinemolevyjen (tuplasuoritin) standardi. E- ATX terminä merkitsee yksinkertaisesti laajennettua ATX:ää. Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Emolevy

17. EMOLEVYN PIIRISARJAT 1  TÄRKEÄ OSA EMOLEVYÄ  PIIRISARJA MÄÄRÄÄ:  MUISTITYYPIN  TUETUT LIITÄNTÄTAVAT  LISÄKORTTIVÄYLÄT  ESIMERKIKSI Intel 440BX AGP

18. EMOLEVYN PIIRISARJAT 2  YLEENSÄ 2 PIIRIÄ  SYSTEEMIOHJAIN (SYSTEM CONTROLLER, SC) TAI POHJOINEN SILLTA (NORTH BRIDGE)  OHEISVÄYLÄOHJAIN (PERIPHERAL BUS CONTROLLER) TAI ETELÄINEN SILTA (SOUTH BRIDGE)

19. OSA 2 LOPPU

20. PROSESSORI  TIETOKONEEN KESKEISIN OSA  ENNEN: PROSESSORI KOOSTUI MONESTA ERILLISESTÄ MIKROPIIRISTÄ  NYKYISIN: YHDELLÄ KOTELOIDULLA SIRULLA

21. PROSESSORI, kuva

22. 80486DX sisältä

23. PROSESSORITYYPPEJÄ  YLEISPROSESSORI  esim. Pentium-prosessorit  TIETOLIIKENNEPROSESSORI  esim. Motorola MPC8250  MIKRO-OHJAIN  esim. pesukoneissa

24. PROSESSOREIDEN ARKKITEHTUURI PROSESSORIT VOIDAAN JAKAA NIIDEN KÄSKYKANNAN PERUSTEELLA SEURAAVIIN LUOKKIIN:  CISC  esim x86  RISC  esim. PowerPC

25. PROSESSORI, TEHO  VOIDAAN MITATA ERI SUUREILLA:  GHz= KELLOTAAJUUS (GIGAHERZIÄ)  MIPS= SEKUNNISSA SUORITETTUJEN KÄSKYJEN LUKUMÄÄRÄ SUUREITA VOIDAAN VERTAILLA TOISIINSA VAIN JOS PROSESSORIEN ARKKITEHTUURIT OVAT LIKIMAIN SAMAT (vrt. RISC - CISC)

26. KELLOTAAJUUS  KUINKA MONTA KERTAA SEKUNNISSA SUORITIN VAIHTAA SISÄISTÄ TILAANSA  UUDEN TIEDON VASTAANOTTO  SUORITTAA LASKUTOIMITUKSEN  SIIRTÄÄ TIETOA  KELLOPULSSIT MUODOSTETAAN KITEILLÄ TAI OSKILLAATTOREILLA  SISÄINEN KELLOTAAJUUS USEIN ERI KUIN ULKOINEN KELLOTAAJUUS

27. PROSESSORIEN OMINAISUUKSIA 1 PROSESSORIKELLO- TAAJUUS ULK. VÄYLÄ JULK. VUOSI Intel 808610 MHz16 bit1978 Intel 808810 MHz8 bit1979 Intel 8028625 MHz16 bit1982 Intel 8038675 MHz16 bit1985 Intel 80486100 MHz16 bit1989

28. PROSESSORIEN OMINAISUUKSIA 2 PROSESSORIKELLO- TAAJUUS ULK. VÄYLÄ JULK. VUOSI Intel Pentium200 MHz64 bit1993 Intel Pentium Pro200 MHz64 bit1995 Intel Pentium MMX 266 MHz64 bit1996 Intel Pentium II450 MHz64 bit1997

29. PROSESSORIEN OMINAISUUKSIA 3 PROSESSORIKELLO- TAAJUUS ULK. VÄYLÄ JULK. VUOSI Intel Celeron1,2 GHz64 bit1998 Pentium III1,3 GHz64 bit1999 Pentium IV1,4 GHz64 bit2000 Intel Core 21,6GHz

30. VÄLIMUISTI  PROSESSORIT SISÄLTÄVÄT AINA JONKIN VERRAN VÄLIMUISTIA  NOPEAA MUISTIA, JONKA TARKOITUKSENA ON TEHOSTAA PROSESSORIN TOIMINTAA  VÄLIMUISTIA ON ERI TASOJA (Level) L1, L2, L3  L1 ja L2 MUISTI SIJAITSEVAT NYKYÄÄN PROSESSORIN SISÄLLÄ  L3 MUISTI SIJAITSEE PROSESSORIN ULKOPUOLELLA

31. VÄLIMUISTIKAAVIO PROSESSORI VÄLIMUISTI, TASO 1 VÄLIMUISTI, TASO 2 VÄLIMUISTI, TASO 3 MUISTI

32. OSA 3 LOPPU

33. MUISTIT  TIETOKONEEN KESKUSMUISTI  TALLENTAA OHJELMAKOODIN JA DATAN  DATA ON NOPEASTI NOUDETTAVISSA (vrt. levyasema)  MUISTISSA OLEVA TIETO ”KATOAA” KUN OHJELMAN SUORITUS LOPETETAAN LAITTEESTA KYTKETÄÄN VIRTA POIS

34. DATA MUISTISSA AUTO 65858479 ASCII KOODINA 1111 01000101 01000101 0100 0001 TIETO MUISTISSA TAVUTTAIN 00101010 YKSITTÄINEN TAVU MUISTISSA MUISTIPAIKAN OSOITE 10 11 12 13 14 15

35. MUISTIN JAKOPERUSTEET  HAIHTUVA MUISTI (Volatile Memory)  KÄYTETÄÄN NIMITYSTÄ RAM (Random Access Memory)  TIETO SÄILYY VAIN NIIN KAUAN KUN MUISTIIN ON KYTKETTY VIRTA  HAIHTUMATON MUISTI (Non Volatile Memory)  KÄYTETÄÄN NIMITYSTÄ ROM (Read Only Memory)  TIETO SÄILYY MUISTISSA VAIKKA VIRTA KATKAISTAAN

36. RAM-MUISTITYYPIT  DRAM (Dynamic Random Access Memory)  KÄYTETÄÄN KESKUSMUISTISSA  MUISTIA TÄYTYY VIRKISTÄÄ  SRAM (Static Random Access Memory)  KÄYTETÄÄN VÄLIMUISTEISSA  MUISTIA EI TARVITSE VIRKISTÄÄ

37. DRAM-MUISTITYYPIT 1  EDO (Extended Data Out Dynamic Random Access Memory)  EI ENÄÄ KÄYTETÄ UUDEMPIEN KONEIDEN KESKUSMUISTINA  SDRAM (Synchronous DRAM)  NOPEAMPAA KUIN EDO

38. DRAM-MUISTITYYPIT 2  DDR-SDRAM (= SDRAM II = DDRAM) (Double Data Rate-Synchronous DRAM)  PARANNETTU VERSIO SDRAM:sta  n. 2* NOPEAMPAAA KUIN SDRAM  RDRAM (Rambus DRAM)  UUSINTA, NOPEINTA JA KALLISTA  TOIMII ENEMMÄN TAVALLISEN VÄYLÄN KUIN PERINTEISEN MUISTIPIIRIN TYYLIIN  LISENSSIMAKSU Rambus, Inc.

39. MUISTIKAMMAT  RAM MUISTI SIJOITETAAN EMOLEVYLLE MUISTIKAMPOINA  SIMM Vanhentunutta tekniikkaa  DIMM Tällä hetkellä yleisin käytössä oleva kampatyyppi  RIMM Uusinta tekniikkaa, ei vielä laajassa käytössä

40. MUISTIKAMMAT, KUVIA DIMMRIMM

41. KESKUSMUISTIN MÄÄRÄ  NYKYISIN MIN.  64MB Win98  128MB Win2000/XP  MAKSIMIMÄÄRÄ ILMOITETTU EMOLEVYN OHJEKIRJASSA  EMOLEVYLLE MAHTUU YLEENSÄ 3-4 MUISTIKAMPAA

42. ROM-MUISTIPIIRIT  PROM  Programmable ROM  EPROM  Erasable Programmable ROM  EEPROM (E2PROM)  Electrically Erasable Programmable ROM  FLASH-PROM  LÄHES SAMA KUIN EEPROM  BIOS SIJAITSEE NYKYISIN FLASH-PROM:lla

43. MUISTITYYPIT, KAAVIO SRAM Välimuisti DRAM Keskusmuisti PROMEEPROM Flash BIOS EPROM MUISTI RAM Luku ja kirjoitus ROM Vain luku EDOSDRAMDDR-SDRAMRDRAM

44. BIOS  ALKULATAUSOHJELMA  TARKISTAA MIKRON LAITTEISTON LEVYMUISTI NÄPPÄIMISTÖ NÄYTTÖ  ETSII JA LATAA TIETOKONEEN KÄYNNISTYSOHJELMAN

45. OSA 4 LOPPU

46. VÄYLÄT 1  VÄYLÄ ON SIIRTOTIE, JOTA PITKIN TIETO SIIRTYY KONEEN ERI OSIEN VÄLILLÄ  ESIM. SUORITIN - MUISTI  VÄYLÄÄN ON LIITETTY MM.  SUORITIN  KESKUSMUISTI  NÄYTÖNOHJAIN  OHEISLAITTEET

47. VÄYLÄT 2  VÄYLÄ KOOSTUU RINNAK- KAISISTA JOHTIMISTA  ESIM. 16 BITIN VÄYLÄ = 16 JOHDINTA RINNAKKAIN  VÄYLÄN NOPEUS VAIKUTTAA PROSESSORIN TEHOKKUUTEEN

48. VÄYLÄT, NOPEUS  ILMOITETAAN MEGAHERZEINÄ = MHz  RIIPPUU VÄYLÄN TYYPISTÄ  ERI ASIA KUIN PROSESSORIN KELLOTAAJUUS

49. VÄYLÄTYYPIT 1 VÄYLÄ KOOSTUU: 1.OSOITEVÄYLÄSTÄ KERTOO MISTÄ OSOITTEESTA TIETO (DATA) SIJAITSEE LEVEYS 8-36b  LEVEYS MÄÄRITTELEE KUINKA PALJON PROSESSORI PYSTYY MAKSIMISSAAN OSOITTAMAAN MUISTIA 2.TIETOVÄYLÄSTÄ (= DATAVÄYLÄ)  TIETO SIIRRETÄÄN LAITTEELTA TOISELLE TIETOVÄYLÄÄ PITKIN  MITÄ LEVEÄMPI VÄYLÄ, SITÄ ENEMMÄN TIETOA VOIDAAN SIIRTÄÄ KERRALLAAN

50. VÄYLÄTYYPIT 2 3.OHJAUSVÄYLÄSTÄ (= REKISTERIVÄYLÄ)  OHJAUSTIEDOT PIIRILTÄ TOISELLE  TAHDISTAA EMOLEVYN ERI OSIEN TOIMINTAA

51. VÄYLÄT: ULKOINEN-SISÄINEN  PROSESSORIN SISÄINEN VÄYLÄ  VIESTIT KULKEVAT PROSESSORIN OSIEN VÄLILLÄ  ERITTÄIN NOPEA JA LEVEÄ (JOPA 300b LEVEÄ)  ULKOINEN VÄYLÄ EMOLEVYLLÄ  VÄYLÄN LEVEYS 8 – 64b

52. ULKOISET VÄYLÄT  PROSESSORIVÄYLÄ  PROSESSORI JÄRJESTELMÄOHJAIN  MUISTIVÄYLÄ  JÄRJESTELMÄOHJAIN MUISTI  AGP-VÄYLÄ  JÄRJESTELMÄOHJAIN AGP-KORTTI  ULKOINEN VÄYLÄ (LISÄKORTIT)  JÄRJESTELMÄOHJAIN PCI-KORTTI

53. VÄYLÄRAKENNE SUORITTIMEN VÄYLÄ AGP VÄYLÄ ULKOINEN VÄYLÄ (esim.PCI) MUISTI VÄYLÄ VÄYLÄT SISÄLTÄVÄT: OSOITEVÄYLÄN, DATAVÄYLÄN JA OHJAUSVÄYLÄN

54. LISÄKORTTIVÄYLÄ  ISA eli AT (Industry Standard Adapter)  16 bittinen  Ei juuri käytössä nykyisissä mikroissa  PCI (Pheripheral Component Interconnect)  32/64 bittinen  Plug and Play  Yleisin lisäkorttiväylä nykyisin  Paikallisväylä  AGP (Accelerated Graphics Port)  Näytönohjain  Plug and Play  PCIe (PCI Express)  Näytönohjain  http://plaza.fi/harrastukset/muropaketti/artikkelit/naytonohjaimet/pc ie-naytonohjainesittely

55. MUUT EMOLEVYN VÄYLÄT  PATA, P-ATA (Parallel Ata) liitin: IDE  KIINTOLEVYT  CD-ASEMAT  SATA, S-ATA (Serial Ata)  KIINTOLEVYT  SCSI  KIINTOLEVYT  NAUHA-ASEMAT  CD/DVD  KIRJOITTIMET

56. DMA  DMA (Direct Memory Access)  TIETO SIIRTYY SUORAAN LAITTEEN JA KESKUSMUISTIN VÄLIÄ DMA PIIRIN OHJAAMANA  PROSESSORIN APUA EI TARVITA VAPAUTTAA PROSESSORIN MUIHIN TEHTÄVIIN

57. Lähde: Hardware s. 78, Tero Piippanen, Reima Flyktman,57 KESKEYTYSJÄRJESTELMÄ, LOHKOKUVA CPU KESKUS- MUISTI I/O-LAITE KESKEYTYSOHJATTU I/O-LIITÄNTÄ DATA TILA OHJAUS OSOITE/DATAVÄYLÄ LUKU/KIRJOITUS- OHJAUSSIGNAALIT KESKEYTYS SIGNAALI

58. Lähde: Hardware s. 78, Tero Piippanen, Reima Flyktman,58 DMA, LOHKOKUVA CPU KESKUS- MUISTI I/O-LAITE DMA-liitäntä DATA TILA OHJAUS OSOITE/DATAVÄYLÄ LUKU/KIRJOITUS- OHJAUSSIGNAALIT KESKEYTYS SIGNAALI DMA-SIGNAALIT

59. KELLOPULSSI NOUSEVA REUNA LASKEVA REUNA

60. OSA 5 LOPPU

61. LISÄKORTIT  LAITTEITA, JOILLA TIETOKONEEN KÄYTTÖALUETTA LAAJENNETAAN  NÄYTÖNOHJAIN  ÄÄNIKORTTI  VERKKOKORTTI

62. AJURI  KÄYTTÖJÄRJESTELMÄÄN ASENNETTAVA TUKIOHJELMA, JOKA KERTOO KONEEN KOMPONENTEILLE MITEN NIIDEN TULEE TOIMIA  LAITTEET TARVITSEVAT AJURIN TOIMIAKSEEN KÄYTTÖ- JÄRJESTELMÄSSÄ

63. ULKOISET LIITÄNNÄT 1  SARJALIITÄNTÄ (Serial port)  COM (COM1, COM2)  TIETO SIIRTYY SARJAMUODOSSA vrt. rinnakkaimuoto  RINNAKKAISLIITÄNTÄ (Parallel port)  LPT (KIRJOITINPORTTI)

64. ULKOISET LIITÄNNÄT 2  PS/2  NÄPPÄIMISTÖ JA HIIRI  VANHANMALLINEN DIN-LIITIN VOIDAAN KYTKEÄ ADAPTERIN AVULLA PS/2 LIITTIMEEN  USB (Universal Serial Bus)  VOIDAAN KYTKEÄ MONIA ERI OHEISLAITTEITA SKANNERI DIGITAALIKAMERA KAIUTTIMET  USB 1.1 ja USB 2.0 STANDARDIT

65. ULKOISET LIITÄNNÄT 3  AUDIOLIITÄNTÄ  KAIUTTIMET JA MIKROFONI  IrDA  INFRAPUNALIITÄNTÄ  LAITTEIDEN VÄLINEN ETÄISYYS 1m  VAATII ESTEETTÖMÄN NÄKYVYYDEN  TIEDONSIIRTO: YKSISUUNTA KERRALLAAN  ESIM. KANNETTAVA KÄNNYKKÄ

66. ULKOISET LIITÄNNÄT 4  SCSI  LAADUKAS JA KALLIS  PCMCIA eli PC Card  KANNETTAVISSA TIETOKONEISSA

67. ULKOISET LIITÄNNÄT: KUVA

68. OSA 6 LOPPU

69. SYÖTTÖLAITTEET 1  NÄPPÄIMISTÖ  HIIRI  TASOHIIRI  OHJAINTAPPI  OSOITINPALLO

70. SYÖTTÖLAITTEET 2  DIGITOINTITASO  CAD-PIIRUSTUSTEN TEKO  KOSKETUSNÄYTTÖ  TASKUTIETOKONEET  VIIVAKOODINLUKIJA  PELIOHJAIN

71. NÄYTÖT  NÄYTÖN OMINAISUUKSIA  RUUDUN KOKO KUVAPUTKEN LÄVISTÄJÄ TUUMINA VARSINAINEN KUVA-ALUE PIENEMPI  KUVATAAJUUS (VIRKISTYSTAAJUUS) KUINKA MONTAA KERTAA SEKUNNISSA KUVA PIIRRETÄÄN NÄYTTÖÖN HYVÄ ARVO <70Hz  RESOLUUTIO (=EROTTELUKYKY) KUVAPISTEIDEN MÄÄRÄ/TUUMA ESIM. 600*800 TAI 1024*768

72. NÄYTTÖLAITETYYPIT  KUVAPUTKINÄYTÖT (CRT-NÄYTTÖ)  SAMANTYYPPINEN KUIN TV  NESTEKIDENÄYTTÖ (LCD-NÄYTTÖ)  PASSIIVIMATRIISI  AKTIIVIMATRIISI (TFT-NÄYTTÖ)  PLASMANÄYTTÖ  ELEKTROLUMINENSSINÄYTTÖ  PISTENÄYTTÖ  NÄYTÖNLUKIJA

73. NÄYTÖNOHJAIMET  TULOSTUKSEN SIIRTO KESKUSMUISTISTA MONITORILLE  INTEGROITU EMOLEVYLLE TAI ERILLINEN KORTTI  AGP (tai PCI)

74. NÄYTÖNOHJAIMEN OMINAISUUKSIA  KUVATAAJUUS  VÄRIEN MÄÄRÄ  16b High color  32b True color  NOPEUS  RESOLUUTIO

75. 3D-NÄYTÖNOHJAIMET  LUODAAN KOLMIULOTTEISEN KUVAN TUNTUINEN KUVA  PELIT  CAD-SUUNNITTELU  INTGROITU VARSINAISEEN NÄYTÖNOHJAIMEEN TAI ERILLISELLÄ KORTILLA  OHJELMISTON TÄYTYY TUKEA 3-D OMINAISUUTTA

76. NÄYTÖNOHJAINTYYPIT  VGA  SVGA (Super VGA)  3D

77. TULOSTIMET 1  MUSTESUIHKUTULOSTIN  HALPA HANKINTAHINTA  KALLIS KÄYTTÄÄ  LASERTULOSTIN  KALLIIMPI HANKINTAHINTA  EDULLINEN KÄYTTÄÄ MUSTESÄILIÖT KESTÄVÄT PITKÄÄN  VALOKUVATULOSTIN  MONITOIMITULOSTIN  TULOSTIN, SKANNERI, TELEFAX, KOPIOKONE

78. TULOSTIMET 2  MATRIISITULOSTIN  LOMAKKEET  PIIRTURI  LÄMPÖSIIRTOTULOSTIN

79. OSA 7 LOPPU

80. APUMUISTIT  TIEDON SÄILÖMINEN VIRRANKATKISUN JÄLKEEN  TIETO TALLENNETAAN TIEDOSTOINA  MAGNEETTISESTI KIINTOLEVY DISKETTI  MEKAANISESTI CD-LEVY

81. APUMUISTEJA  KIINTOLEVYT  DISKETIT  CD-LEVYT  DVD-LEVYT  USB-MUISTIT

82. KIINTOLEVY  PÄÄASIALLISIN APUMUISTI PC:ssä  SUURI TALLENNUSKAPASITEETTI  15-300GB BIOS-TUKI OLTAVA SUURILLE LEVYILLE  LIITÄNTÄNÄ  PATA (ATA = IDE) Parallel Ata  SATA Serial ATA  SCSI  FYYSINEN LEVEYS YLEENSÄ 3,5 tuumaa  KANNETTAVAT 2,5 tuumaa  NOPEUTTA MITATAAN mm. KESKIMÄÄRÄINEN HAKUAIKA (n. 6 - 12 ms) TIEDONSIIRTONOPEUS (n. 0,5 - 40MB/s)

83. KIINTOLEVY, PIRSTOUTUMINEN  TIETO JAKAUTUU EPÄTASAISESTI KIINTOLEVYLLE  RIIPPUVAINEN KÄYTTÖ- JÄRJESTELMÄSTÄ  FAT ALTIS PIRSTOUTUMAAN  KÄYTTÖJÄRJESTELMÄSSÄ ERILLINEN LEVYN EHEYTYSOHJELMA (DEFRAGMENTOINTIOHJLMA)

84. DISKETTI ELI KORPPU  YKSITYISHENKILÖILLÄ YLEISIN TAPA TIEDOSTOJEN SIIRROSSA  JOS EI OLE INTERNET-YHTEYTTÄ  EPÄVARMA!  LEVYKE ALUSTETTAVA (FORMATOITAVA) ENNEN KÄYTTÖÄ  USEIMMITEN VALMIIKSI ALUSTETTU  TALLENNUSKAPASITEETTI 1,44 MB  HIDAS TIEDONSIIRTONOPEUS

85. CD-LEVY 1  CD = Compact Disk  TÄRKEIN OHJELMISTOJEN JAKELUKANAVA  LUOTETTAVA  LIKA JA NAARMUT VOIVAT SILTI AIHEUTTAA LUKUVIRHEITÄ   SUUREHKO TIEDONTALLENNUS- KAPASITEETTI

86. CD-LEVY 2  KIRJOITUS PRÄSSÄÄMÄLLÄ TAI LASERSÄTEELLÄ POLTTAEN  LUETAAN LASERSÄTEEN AVULLA  TIEDONSIIRTONOPEUS VAIHTELEE TYYPIN MUKAAN (1X – 52X)  1X = MUSIIKKI CD-LEVYN TIEDONSIIRTONOPEUS (150kB/s)

87. CD-STANDARDIT 1  CD-DA (Digital Audio)  DIGITAALINEN ÄÄNILEVY  STANDARDI MÄÄRITTELEE CD:n FYYSISEN KOON TALLENNUSKAPASITEETIN TIEDONSIIRTONPEUDEN VIRHEENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN

88. CD-STANDARDIT 2  CD-ROM  LAAJENNETTU CD-DA:sta  CD-ROM XA  EDELLEEN LAAJENNETTU CD-ROM:sta  DATAN, KUVAN SEKÄ ÄÄNEN LUKU JA ESITYS SEKÄ SAMANAIKAISESTI

89. CD-STANDARDIT 3  CD-R (CD – Recordable)  CD-ROM ASEMILLA VOIDAAN KIRJOITTAA LEVYILLE KERRAN TALLENNETTUA DATAA EI VOIDA MUUTTAA TAI POISTAA KIRJOITTAMISEEN TARVITAAN ERILLINEN OHJELMA esim. EasyCD Creator  CD-RW (CD – ReWritable)  TALLENNETTU DATA VOIDAAN POISTAA JA TALLENTAA UUDELLEEN n. 1000 POISTO – JA TALLENNUSKERTAA

90. CD-STANDARDIT 4  PHOTO CD  VALOKUVIEN TALLENNUS

91. DVD 1  DVD (Digital Versatile Disc)  KEHITTYNEEMPI MUOTO CD- TALLENNUSMUODOSTA  KORVAA TULEVAISUUDESSA CD:n  SAMANNÄKÖINEN KUIN CD  SUURI TIEDONTALLENNUS- KAPASITEETTI  4,7 – 17 GB  LEVYTYYPPEJÄ  YKSI- TAI KAKSIPUOLEISIA  YKSI- TAI KAKSIKERROKSISIA

92. DVD 2  TIEDONSIIRTONOPEUS  1X=1 321 kB/s  4X=5 284 kB/s  TALLENNUSMUODOT  DVD-DATA  DVD-VIDEO LUKEMISEEN TARVITAAN VIDEON PURKUKORTTI TAI OHJELMISTO ELOKUVISSA ALUEKOODI TUOTE TOIMII VAIN ALUEKOODIN MAISSA  USEITA ERI FORMAATTEJA  Esim. DVD-ROM, DVD+R, DVD+RW

93. MUUT TALLENNUSASEMAT  DAT  NAUHA-ASEMA  KÄYTETÄÄN VARMUUSKOPIOINTIIN  SUURI TALLENNUSKAPASITEETTI  IOMEGA  DITTO-ASEMA  ZIP-ASEMA  JAZZ

94. APUMUISTIT  SUPER DISK  KORPPUASEMAN NÄKÖINEN LEVYASEMA  EI YLEISESSÄ KÄYTÖSSÄ  MUISTIKORTTI  DIGIKAMERAT, KÄMMENTIETOKONEET CompactFlash MultimediaCard SmartMedia  TIEDONSIIRTOVÄYLÄNÄ ESIM. USB TAI LUKULAITE

95. MUUT OHEISLAITTEET  MODEEMI  VERKKOKORTTI  ÄÄNIKORTTI  KUVANLUKIJA ELI SKANNERI  DIGITAALIKAMERA  WEB-KAMERA

96. OSA 8  LOPPU

97. OSA 9  LOPPU

98. KIINTOLEVYN JUMPPEROINTI