1. T551504 Vesitekniikka Osa 4 Vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen ja saneeraus 2016

2. Leiviskä 5.1.20152 Käsitteitä RIL 77-2005

3. Leiviskä 5.1.20153 Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket (RIL 77-2005) –Viettoviemäreinä käytettävät muoviputket luokitellaan rengasjäykkyytensä perusteella jäykkyysluokkiin (SN). Normaalisti käytössä on jäykkyysluokat SN 4 ja SN 8 yksikkönä kN/m 2. Jäykkyysluokan SN 16 putkistot sisältyvät paineputkisarjoihin. –Paineputket luokitellaan paineluokkiin (PN) pitkäaikaisen paineenkestoisuuden mukaan. Normaalisti käytössä ovat paineluokat PN 6 ja PN 10, mutta saatavana on putkia paineluokkaan PN 20 saakka. Paineluokkien yksikkönä on baari.

4. Leiviskä 5.1.20154 Putkien käsittely, kuljetus ja varastointi –Putkia on käsiteltävä riittävän varovasti. Ne saattavat vaurioitua pudotettaessa tai heitettäessä. Putken tai putkikiepin vetämistä maata pitkin on vältettävä, koska putkien pinta saattaa tällöin vaurioitua haitallisesti. –Putkia kuljetettaessa ja varastoitaessa on huolehdittava että: – Niihin ei jää pysyviä taivutussäteitä – Putkien muhvit eivät kuormitu –Vesijohtoputkien päät on suojattava kuljetuksen ja varastoinnin aikana. –Putkia asennettaessa on otettava huomioon, että taivutus ei saa kohdistua muhviin. Paineputkia ei saa taivuttaa kohdista, mihin myöhemmin tulee haaraliitoksia. –Putket kuljetetaan suoralla kuljetusalustalla, jossa ei saa olla teräviä särmiä tai muita putkia vahingoittavia esineitä. –Putkien liikkuminen kuljetuksen aikana voidaan estää esim. verkkoa käyttämällä. –Erikokoisia putkia kuljetettaessa painavimmat putket sijoitetaan alimmaisiksi. –Jos putkia käsitellään mekaanisilla nostolaitteilla, on käytettävä sellaisia nostoliinoja ja muita varusteita, jotka eivät vahingoita putkia.

5. Leiviskä 5.1.20155 Muoviputkien suurin sallittu varastointikorkeus ja taivutussäteet –Jos putket varastoidaan pinottuna, pinon korkeus ei saa ylittää taulukossa 3 annettuja arvoja –Muoviputkien iskulujuus alenee lämpötilan laskiessa. Jos putkia joudutaan kuljettamaan alle -15 asteen lämpötilassa, on noudatettava putkivalmistajan erityisohjeita. –Putkien sallitut taivutussäteet riippuvat mm. lämpötilasta. Jos putkia joudutaan taivuttamaan alle -15 asteen lämpötilassa, on noudatettava putkivalmistajan erityisohjeita. –Muhvillisten putkien sallittu kulmamuutos muhvissa on enintään 1°. –Taulukot RIL 77-2005

6. Leiviskä 5.1.20156 Kaivanto –Kaivannon poikkileikkauksen koko ja muoto suunnitellaan kaivantoon asennettavan putken tai putkien koon sekä pohjatutkimuksella hankittujen maaperätietojen perusteella –Kaivanto tehdään yleensä mahdollisimman kapeaksi ottaen huomioon mahdollisten tukirakenteiden vaatima leveys, työskentelytila ja se, että putkijohdon ympärille tuleva alkutäyttö voidaan kunnollisesti tiivistää. Avokaivannon pohjan minimileveys on 1,0 m ja tuetun kaivannon 1,2 m. Kaivannon tekemistä tarpeettoman leveäksi on vältettävä, koska tällöin alkutäytön muoviputkelle sivutukea antava vaikutus saattaa heiketä. Putkirakenteen toimintaan vaikuttavia tekijöitä ja rakenneosien nimityksiä RIL77-2005

7. Leiviskä 5.1.20157 Johtokaivannon mitat –Viereisten putkien seinien ulkopintojen välinen etäisyys on oltava vähintään 200 mm. Putkien etäisyys kaivannon reunoista on oltava vähintään 400 mm. Kaivon seinän ja putken välinen etäisyys on oltava vähintään 100 mm. Viettoviemäriputkien keskinäinen väli on oltava vähintään 300 mm. –Kaivojen kohdalle tehdään tarvittavat levitykset siten, että kaivannon seinämät tulevat vähintään 400 mm etäisyydelle kaivoista. –Putkien välisen pystysuoran etäisyyden on oltava sellainen, että kaikki tarvittavat putkiliitokset ovat mahdollisia tehdä, kuitenkin vähintään 100 mm. –Kaivannon syvyyttä määriteltäessä on otettava huomioon, että putken alle mahtuu vähintään 150 mm paksuinen asennusalusta, mikäli perusmaa ei ole asennusalustamateriaaliksi sopivaa. –Loppukaivu suoritetaan varovaisesti siten, että kaivannon pohja säilyy mahdollisimman häiriintymättömänä. Pehmeällä tai helposti häiriintyvällä kaivannon pohjalla on vältettävä tarpeetonta liikkumista. –Jos kaivantoon asennetaan useita putkia, noudatetaan periaatteellisessa kuvassa 2 esitettyjä mittoja (RIL 77-2005)

8. Leiviskä 5.1.20158 –Ellei talvikautena tehdä arinaa, asennusalustaa tai asennustöitä heti kaivutyön jälkeen, kaivannon pohja suojataan siten, ettei putken alle jäävä maa pääse jäätymään missään rakennusvaiheessa. Tällöin on erityisesti huolehdittava siitä, ettei kalliokaivannon kynsistössä oleva vesi pääse jäätymään. –Kaivannon seinämien luiskan kaltevuus ja tukemistarve määräytyvät tarkoituksenmukaisuussyistä ja työturvallisuusnäkökohtien perusteella. Luiskakaltevuus ja tukemistarve määritellään rakennussuunnitelmaan liittyvässä kaivantosuunnitelmassa.

9. Leiviskä 5.1.20159 Perustaminen –Putket perustetaan hyvin kantavilla maapohjilla suoraan maanvaraisesti ja heikosti kantavilla maapohjilla erilaisille arinarakenteille tai paaluille. –Perustamistapa määritellään aina tapauskohtaisesti rakennussuunnitelmassa. –Perusmaan pinnalle asetetaan tarvittaessa suodatinkangas parantamaan työskentelyolosuhteita ja estämään arinarakenteen, asennusalustan tai alkutäytön materiaalien sekoittuminen perusmaahan. –Kiviainesarinan materiaalina käytetään soraa tai mursketta (0 – 32 mm). Kerrospaksuus määritellään rakennussuunnitelmassa. Materiaali ei saa olla jäässä. Sen tiiviysvaatimus (parannettu Proctor) on 90 %, ellei suunnitelmassa ole toisin mainittu. –Erikseen laadittavan suunnitelman mukaan arinamateriaalina voidaan käyttää savikkoalueilla myös kivihiilituhkaa. Soveltuvia tuhkatyyppejä ovat pohjatuhka, pohjakuona ja lentotuhka 1a). –Siirryttäessä perustamistavasta toiseen, kalliolta heikosti kantavalle maapohjalle sekä liikenneväylien alituskohdille tehdään liittymäkohtaan epätasaisten painumien eliminoimiseksi siirtymärakenne. –Oheisessa kuvassa on esitetty ohjeellisia periaatekuvia putkijohtojen perustamistavoista (RIL 77-2005)

10. Leiviskä 5.1.201510 Asennusalusta –Kaivannon pohjalle, massanvaihtotäytteen tai arinan päälle tehdään asennusalusta, jonka paksuus on putken suoran osan seinämien alapinnasta mitattuna vähintään 150 mm. Asennusalusta rakennetaan liikennealueilla kaikilla putkilla ja liikennealueiden ulkopuolella alle PN 10 putkilla hiekasta, sorasta tai murskeesta ellei suunnitelmassa ole toisin mainittu. –Asennusalustamateriaalina käyttävän luonnon kiviaineksen suurin sallittu raekoko määräytyy käytettävän putken ulkohalkaisijan perusteella. –Kun 200<d e <600 mm (d e on putken ulkohalkaisija), d max = 0,1d e –Murskattua kiviainesta voidaan käyttää putkille, jonka ulkohalkaisija on vähintään 110 mm. Murskeen maksimiraekoko on enintään 16 mm. –Mikäli perusmaa on liikennealueiden ulkopuolella asennusalustaksi sopivaa, vähintään PN 10 putkilla ei tarvita erillistä asennusalustaa. Perusmaa voi tällöin olla rakeisuusvaatimukset täyttävää hiekkaa, soraa hiekka tai soramoreenia, savea tai silttiä –Perustettaessa putki suoraan tasatun perusmaan varaan, on kaivutyö tehtävä huolellisesti liikakaivua välttäen siten, että asennuspohjasta tulee riittävän tasainen. Perusmaan kivettömyys on varmistettava koko asennusalustan syvyydeltä. –Perusmaa ja asennusmateriaali eivät saa olla jäässä. –Erikseen laadittavan suunnitelman mukaan asennusalustamateriaalina voidaan käyttää savikkoalueilla myös kivihiilituhkaa (pohjatuhka, pohjakuona ja lentotuhka 1a). –Muoviputkiin liittyvät metallirakenteet, kuten esimerkiksi venttiilit ja muotokappaleet, on korroosiosuojattava erillisen suunnitelman mukaisesti. –Asennusalustan tiiviysasteen (parannettu Proctor) tulee olla vähintään 90 % ja tiivistyksen täytyy tapahtua koneellisesti, ellei suunnitelmassa ole toisin mainittu. –Vaaditun tiiviysasteen edellyttämä tiivistystyö määräytyy tiivistyskaluston, asennusalustamateriaalin sekä perustamis- ja työolosuhteiden mukaan. –Käytettäessä esim. 0,1 – 0,2 tonnin painoista tärylevyä, saavutetaan vaadittu asennusalustan tiiviys yleensä normaaliolosuhteissa (kesällä optimiolosuhteissa) 4 – 6 ajokerralla. Tiiviysasten on todettava mittauksin (Proctor koe tai vastaava)

11. Leiviskä 5.1.201511 Asentaminen –Ennen asennustyötä on tarkistettava, että putket ja tarvikkeet ovat virheettömiä. Putket on puhdistettava huolellisesti kuljetuksen ja mahdollisen työstämisen jälkeen ennen asennusta. –Putket asetetaan tasatulle kaivannon pohjalle tai erillisen asennusalustan päälle niin, että putki tukeutuu tasaisesti alustaansa koko pituudeltaan. Muhveja varten tehdään syvennykset niin, että muhvi ei jää kantamaan putkea. Putkea ei saa asentaa puukapuloiden tms. päälle. –Jos ilman lämpötila on alle -15 astetta, asentaminen suoritetaan putken valmistajan erikoisohjeiden mukaisesti. –Putkiliitosten sekä kulma- ja muotokappaleiden tukemisessa on noudatettava putkivalmistajan ohjeita. Kulmatukina käytetään muhvilukkoja ja betonitukia. –Asennustyön aikana on vesijohtoputkien avoimet päät suojattava tiiviillä suojatulpille epäpuhtauksien pääsyn estämiseksi putkiin. Asennustyön keskeytyessä on myös viemäriputkien päät suojattava tiiviillä suojatulpilla. –Asennustyön aikana on vesipinta pidettävä kaivannossa niin alhaalla, että noste ei liikuta eikä vesi vahingoita asennettua putkea. Jos vesijohto tai paineviemäri on pitkään käyttämättömänä, se voidaan täyttää vedellä nosteen vaikutuksen poistamiseksi. Tällöin on huolehdittava siitä ettei vesi jäädy. –Asennettaessa putkia tie- tai rautatiealueelle on noudatettava ao. viranomaisen antamia ohjeita. Muhvilukkoja

12. Leiviskä 5.1.201512 Alkutäyttö –Alkutäyttömateriaalilla tarkoitetaan putken ympärillä perusmaan tai asennusalustan yläpuolella käytettävää materiaalia. –Alkutäyttömateriaalin on täytettävä samat vaatimukset kuin aiemmin on esitetty asennusalustan osalta. –Voimalaitosten kivihiilituhkaa (pohjatuhka ja kuona) voidaan käyttää erillisensuunnitelman mukaan savikkoalueilla alkutäyttömateriaalina. Lentotuhkaa ei saa käyttää alkutäyttömateriaalina, koska hyvien tiivistys- ja lujittumisominaisuuksiensa vuoksi se vaikeuttaa mahdollista putken myöhempää esiin kaivamista. –Muoviputkiin liittyvät metallirakenteet, kuten esim. venttiilit ja muotokappaleet on voimalaitostuhkaa käytettäessä korroosiosuojattava erillisen suunnitelman mukaisesti. –Muita kestomuoviputkien alkutäytössä kyseeseen tulevia materiaaleja ovat mm. kevytsora ja masuunikuona. Näitä käytettäessä on myös aina laadittava erillinen suunnitelma kaivannon täyttörakenteista ja täyttökerrosten tiivistämisestä. –Alkutäyttömateriaalia ei saa pudottaa putken päälle siten, että putki liikkuu tai vaurioituu. Se on pudotettava mahdollisimman tasaisesti putken molemmille puolille ja sitä sullotaan putken alle ja sivuille. –Ensimmäinen täyttökerros saa ulottua korkeintaan puoleen putken korkeuteen saakka. –Materiaali levitetään työn ensimmäisessä vaiheessa kaivannossa lapiolla tai muulla tavoin ja tiivistetään siten, ettei suunnitelman mukaiseen korkeuteen asetettu putki siirry paikoiltaan tai vaurioidu. Putken ylös nousemiseksi sitä on painettava tai se on ankkuroitava tiivistystyön aikana. Tarvittaessa voidaan putki täyttää vedellä työn ajaksi.

13. Leiviskä 5.1.201513 –Kaivannon alkutäyttö rakennetaan ja tiivistetään homogeenisina kerroksina myös putken pituussuunnassa. –Putken päällä olevaa maakerrosta voidaan koneellisesti tiivistää vasta, kun maakerros on vähintään 300 mm paksuinen. Muita tiivistämistapoja käytettäessä vastaava kerrospaksuus on 150 mm. –Alkutäytön tiiviysasteen on (parannettu Proctor) on oltava liikennealueilla kaikkien johtojen osalta ja liikennealueiden ulkopuolella alle PN 10 johdoilla vähintään 90 %, ellei suunnitelmassa ole toisin mainittu. –Liikennealueiden ulkopuolella painejohdoilla vähintään PN 10 voidaan lisäksi käyttää raekokovaatimukset täyttävää hiekka- ja soramoreenia sekä silttiä ja savea. –Tukirakenteita kaivannosta poistettaessa on huolehdittava siitä, että alkutäyttömateriaali ei pääse löyhtymään eikä putki pääse siirtymään. –Jos kaivanto sijaitsee huonosti vettä läpäisevällä maalla, veden virtaus kaivannossa on estettävä enintään 50 m:n välein rakennettavilla 1 m:n pituisilla savipadoilla, jotka on ulotettava koko kaivannon leveydelle. Pato perustetaan kaivannon pohjaan saakka ja sen harjan on ulotuttava vähintään 300 mm putken laen yläpuolelle. Savipadon tärkeys korostuu suuremmilla kaltevuuksilla, kuten rinteessä.

14. Leiviskä 5.1.201514 Lopputäyttö –Liikennealueilla lopputäyttömateriaalin on oltava tiivistämiskelpoista. Mikäli kaivannosta saatava materiaali on hyvin tiivistyvää, käytetään sitä. Muussa tapauksessa tuodaan lopputäyttömateriaaliksi ulkopuolelta samalla tavoin routivaa materiaalia. Päällysrakenteen osuudella sen lopputäyttömateriaalin tulee olla asianomaista rakennekerrosta vastaavaa materiaalia. –Yhden metrin paksuisessa lopputäyttökerroksessa putken laelta mitattuna täyttömateriaali ei sisällä läpimitaltaan 300 mm suurempia kiviä tai lohkareita. Lopputäyttömateriaalissa oleva kivi ei saa sijaita halkaisijansa mittaa lähempänä putkea. Suurin sallittu kivien tai lohkareiden lopputäytön yläosassa on 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta. Materiaalin on oltava sekarakeista niin, ettei täytteeseen jää tyhjätiloja. –Liikennealueiden ulkopuolella lopputäyttömateriaalina käytetään yleensä kaivumaita. Suurin sallittu raekoko on sama kuin liikennealueilla. –Lopputäyttömateriaalina voidaan savikkoalueilla erillisen suunnitelman mukaan käyttää kivihiilituhkaa vastaavien edellytyksin kuin alkutäyttöä koskevassa kohdassa oli mainittu. –Liikennealueilla lopputäyttö on tiivistettävä (parannettu Proctor) 90 % tiiviysasteeseen tai kadun rakennekerrosta vastaavasti. –Liikennealueiden ulkopuolella lopputäyttö voidaan jättää tiivistämättä tai se tiivistetään paikallisten olosuhteiden edellyttämään tiiviyteen. Kaivanto tulee kuitenkin täyttää sellaiseen korkeuteen, että täytön myöhemmin tiivistyessään asettuu suunniteltuun korkeusasemaan tai maanpinnan tasoon. –Kaivannon tukirakenteita puretaan ja poistetaan sitä mukaa, kun se on mahdollista työturvallisuutta ja kaivannon seinien pysyvyyttä vaarantamatta. Tukirakenteet on poistettava niin, etteivät nämä toimenpiteet aiheuta tiivistetyn kaivantotäytteen löyhtymistä ja asennetun putkijohdon paikaltaan siirtymistä.

15. Leiviskä 5.1.201515 Maahan asetettujen putkien muodonmuutokset –Tavoite on että maan- ja pohjaveden paine putken ympärillä jakautuu tasaisesti (a) –Käytännössä saattaa tulla esille seuraavia tapauksia: –Putken päällä oleva kaivannon täyttö aiheuttaa kuormitusta putken yläpintaan (b) –Viettojohdolta vaaditavan perustamistason säilyttäminen aiheuttaa putken alapintaan kohdistuvan kuormituksen syntymisen (c) –Jos putken sivuihin ei ulkoapäin kohdistu lainkaan kuormitusta (tukea) tai se on hyvin vähäistä, mutta putken päällä on kuormitusta, putken oma jäykkyys ei pysty estämään putken litistymistä (b+c) –Edellinen voidaan kuitenkin välttää sillä, että maa putken ympärillä tiivistetään tiiviiksi ja homogeeniseksi ja näin varmistetaan putken ja alkutäytön muodostaman rakenteen toimintaedellytykset. –Jos muoviputkeen kohdistuva kuormitus on tasainen koko putkikehällä, putki säilyttää alkuperäisen pyöreän muotonsa (d).

16. Leiviskä 5.1.201516 Massanvaihdon täyttö ja pengerrys –Massanvaihtokaivanto täytetään louheella tai kantavalla ja tiivistyvällä maalla suunnitelmassa esitetyssä laajuudessa. Täyttö tiivistetään 90 % tiiviysasteeseen (parannettu Proctor). Louhostäytön pinta kiilataan karkealla murskeella. –Pengerryksellä suojataan maan pinnalle tai matalaan asennettua putkijohtoa ulkopuolisia mekaanisia rasituksia vaikutuksia ja routaa vastaan. Penger rakennetaan niin korkeaksi, että penkereen harja tiivistymisen jälkeen jää suunnitelmassa esitettyyn korkeuteen. –Jos penkereeseen asennetaan yksi putki, penger täytetään ja tiivistetään putken alareunan tasoon saakka penkereen koko leveydeltä. Jos olosuhteet sallivat putkijohto täytetään vedellä ennen alkutäytön alkamista. Alkutäyttö tiivistetään putken harjan tasoon. Sen yläpuolella olevan penkereen osaa ja alkutäyttöä ei tarvitse tiivistää, ellei sen penkereelle asetettavien vaatimusten kannalta ole välttämätöntä. –Jos penkereeseen asennetaan useita putkia, pengermateriaali tiivistetään ylimmän putken alareunan tasoon koko penkereen leveydeltä. Alkutäyttö tiivistetään ylimmän putken harjantasoon. Tämän yläpuolella olevaa penkereen osaa ei tarvitse tiivistää, ellei se penkereelle asetettavien vaatimusten kannalta ole välttämätöntä.

17. Leiviskä 5.1.201517 Putkiluokan valinta 1. Viettojohdot –Viettojohdon jäykkyysluokan valintaan vaikuttavat ensisijaisesti putken ympärillä käytettävä alkutäyttömateriaali ja sen tiiviys sekä putkeen kohdistuva kuormitus (peitesyvyys ja liikennekuormitus). Jäykkyysluokka määritellään suunnitelmassa. –Liikennealueen ulkopuolella tavanomaisissa olosuhteissa rakennettaessa ja alkutäytön ollessa tiivistettyä hiekkaa, soraa tai mursketta, käytetään 6 m:n peittosyvyyteen saakka jäykkyysluokkaa SN 4. Yli 6 m:n peittosyvyydellä jäykkyysluokan on oltava vähintään SN 8. –Liikennealueille asennettavien viettojohtojen (myös työmaaliikennetiet) jäykkyysluokkaa valittaessa otetaan huomioon putken peitesyvyyden lisäksi myös putkeen kohdistuva liikennekuormitus. Jäykkyysluokkien suositeltavat käyttöalueet on esitetty oheisessa taulukossa. (RIL 77-2005

18. Leiviskä 5.1.201518 2. Painejohdot –Painejohdon paineluokka valitaan pääasiallisesti putkistossa virtaavan nesteen käyttöpaineen perusteella. Paineluokka määritellään suunnitelmassa. Paineluokan valinnassa on otettava huomioon myös putkistossa esiintyvä alipaine, erityisesti paineviemäreissä. –Paineviemäreissä on suositeltavaa käyttää PE putkissa vähintään seinämäsarjaa SDR 17, joka vastaa PE 80:ssä PN 6 ja PE 100:ssa PN 10. PVC-putkissa käytetään vastaavasti paineluokkaa PN 10. –Suojaputkena liikenneväylän alituksessa tulee käyttää vähintään jäykkyysluokan SN 8 putkea

19. Leiviskä 5.1.201519 Routasuojaus ja eristäminen –Putken jäätyminen voidaan estää käyttämällä esieristettyjä putkielementtejä tai putken ympärille tehtävällä lämmöneristyksellä ja/tai erillisellä routasuojauksella sekä tarvittaessa lämmityskaapelilla. –Koko putken ympärille tehtävää lämmöneristystä käytetään routimattomassa maassa ja kalliossa. Maapohja saa tällöin jäätyä myös eristetyn putken alapuolelta. –Routaeristys ja putkien lämpöeristäminen tehdään tapauskohtaisesti laadittavan suunnitelman mukaan. –Mahdollinen lämmityskaapeli asennetaan jäätymiselle alttiin putken viereen. Vesijohdon jäätyminen voidaan estää myös putken sisälle asennettavalla kaapelilla, jonka on täytettävä elintarvikkeille asetettavat vaatimukset.

20. Leiviskä 5.1.201520 EPS-ROUTAERISTYKSEN ASENNUSOHJEITA –Yleisohjeet, ellei rakennuspiirustuksessa ole esitetty tarkemmin: –Putkille tehtyyn kaivantoon levitetään vähintään 100 mm:n kerros soraa, mursketta tai hiekkaa, jonka päälle putket asetetaan. Samoin putkien päälle lisätään 100 mm soraa tai mursketta. –Sora-/murskekerrokset tulee tasata ja tiivistää ennen eristelevyjen asennusta. Mikäli putkien päälle tuleva tasauskerros tiivistetään koneellisesti, on otettava huomioon, että täryttimen käyttö edellyttää enintään 300 mm paksuutta täyttökerroksen osalta. –Tiivistyksen jälkeen eristelevyt asennetaan huolellisesti toisiaan vasten ja erityisesti saumakohdat varmistetaan, jotta vältytään kylmäsilloilta. –Eristelevyjen päälle on aina asennettava vähintään 0,20 m paksuinen suojaava, tiivistetty sora- /murskekerros, joka suojaa eristelevyä mekaaniselta rasitukselta. –Suojakerros on asennettava myös työn ajaksi. –Teillä ja kaduilla on suojaavan maakerroksen suosituspaksuutena pidettävä kuitenkin vähintään 0,5 – 0,7 m liukkaudentorjuntasyistä. –Maaperässä oleva lämmöneristelevy vähentää lämpöenergian vapautumista ja tällöin vaarana on tienpinnan jäätyminen korkeammassa lämpötilassa. Jäätymisen ehkäisemiseksi on siis lisättävä maakerroksen paksuutta eristelevyn yläpuolella.

21. Leiviskä 5.1.201521 Putkijohdon asentaminen vesistöön –Rannalla putkijohto asennetaan niin syvälle ettei se jäädy, etteivät jäät vaurioita sitä eikä se tule näkyviin alivedenkään aikana. –Ilman pääsyn estämiseksi vesistönalitusputkeen rakennetaan tarvittaessa maan ja veden rajakohdan lähistölle paineputkeen ilmanpoistoventtiili ja gravitaatioputkeen aaltoilukaivo tai vastaava. –Vesistöjen alituksissa käytetään yleensä polyeteeniputkia. Paineputkien seinämänpaksuudeksi suositellaan vähintään SDR 17 ( PE 80:ssä PN 6 ja PE 100:ssa PN 10). –Gravitaatiojohdoissa suositeltava minimiarvo on PN 6.

22. Leiviskä 5.1.201522 –Painotuksella saadaan putkijohto pysymään kaikissa olosuhteissa vesistön pohjalla suunnitellussa asemassaan. Putkissa käytetään tavallisesti määrävälein asennettavaa painotusta. –Painojen väli esitetään suunnitelmassa. Suurin suositeltava painojen välinen etäisyys on 15d e, kuitenkin enintään 4 m. –Painojen osat kiinnitetään toisiinsa puu- tai kumikiilauksella, korroosiota kestävällä metallilangalla tai pulteilla. Paino ei saa hiertää putkea. –Painon hiertäminen ja liukuminen asennustyön tai käytön aikana on eliminoitava käyttämällä esim. vaahdotettua polyeteeniä tai kumia painon ja putken välissä. –Painojen liukumisen estämiseksi on lisäksi varmistettava ankkuroimalla asennusvaiheessa painot toisiinsa pituussuunnassa riittävän lujien teräsvaijerien nailonköysien tms. avulla. –Painojen muoto valitaan olosuhteiden mukaan. Leveät painot vähentävät putkien uppoamista pohjamaahan ja korkeat painot estävät putken hankautumista karkeaa pohjamaata vasten. Kulmikkaat tai epäkeskeiset painot estävät putken kiertymistä asennusvaiheessa ja virtaavassa vesistössä. –Putkijohto pitää painottaa olosuhteista riippuen niin pitkälle maalle saakka (> 20 m), että voidaan varmistua sen pysymisestä kaivannossa usein keveiden ja vetisten peitinmassojen alla. Putkijohdon peitteeksi voidaan ajaa karkeampaa täytettä hienomman täytteen päälle jälkipainotukseksi tai käyttää edellä esitettyjä erillisiä putken päälle asennettavia jälkipainoja.

23. Painon kiinnitystapoja Leiviskä 5.1.201523

24. Leiviskä 5.1.201524 Asentaminen –Putken asennustapa määräytyy tapauskohtaisesti olosuhteista, asennuskalustosta ja työtekniikasta riippuen. –Putkijohto voidaan asentaa sulan veden aikana tai jäältä. Putkijohdon upotus on pyrittävä suorittamaan yhtäjaksoisesti. –Sulan veden aikana putkijohtoa asennettaessa putket hitsataan yhteen ja painotetaan rannalla. –Kelalla toimitettavat putket painotetaan usein lautalla juuri ennen upotusta. –Putkijohdon päät suljetaan venttiileillä varusteilla umpilaipioilla. Putkijohto siirretään upotuspaikalle merkityn putkilinjan viereen hinaajalla tai muulla käyttöön soveltuvalla aluksella. –Paras tulos saavutetaan, jos koko putkijohto on valmiiksi liitetty lopulliseen pituuteensa ennen upotuksen alkua. Jos upotus suoritetaan useammassa erässä, osata suljetaan laipoilla ja hinataan upotuspaikan välittömään läheisyyteen. Ne liitetään toisiinsa laippaliitoksilla tai hitsaamalla. Liitos suoritetaan siinä vaiheessa, kun upotettavaa osuutta on jäljellä 100 - 200 m. –Kun putkijohto on merkityllä putkilinjalla, sen päihin liitetään venttiilit ja tarvittaessa rannan puoleiseen päähän vesipumppu ja vesistön puoleiseen päähän ilmakompressori. Upotus käynnistetään siten, että rannan puoleista venttiiliä avataan ja putkijohtoon pumpataan vettä tai annetaan veden virrata veden pinnan alle painetun johdon sisään. Putkijohdon on täytyttävä vedellä aloituskohdan päästä alkaen eikä siihen saa päästä ilmaa. Jotta tämä voitaisiin taata, on putke upotustyön alkuvaiheessa nostettava vedestä nosturilla esim. lautalle, joka on sopivalla etäisyydellä upotuspäästä. –Upotusnopeutta säädellään vastapaineella, joka muodostuu veden pinnalla kelluvaan putkeen. Vastapaine saadaan aikaan myös putkijohdon vesistön puoleiseen päähän liitetyllä kompressorilla. Painetta mitataan putkijohtoon kiinnitetyllä painemittarilla. –Sopiva upotusnopeus on yleensä noin 0,3 – 0,6 m/s. –Putkijohtoa jäältä upotettaessa putket liitetään ja painotetaan jäällä. Jäähän sahataan railo, johon putkijohto lasketaan. Suuria raskaasti painotettuja putkia asennettaessa railo voidaan sahata myös putken alle.

25. Leiviskä 5.1.201525 –Veteen upotetulle putkelle on olosuhteista riippuen annettava riittävä vetäytymisaika (> 2 viikkoa), ennen kuin se liitetään maaosuuteen. –Putken päitä on ennen liitostöitä tarkkailtava niin kauan, että vetäytymisen voidaan varmuudella katsoa tapahtuneen. –Olosuhteista riippuen putkeen voidaan tarpeen mukaan vielä asentaa maaosuuden rajakohtaan vetoa kestävät ankkurointilaipat. Niiden mahdollinen tarve on määritelty suunnitelmassa.

26. Leiviskä 5.1.201526 Vastaanottotarkistus –Vesistöön asennettavan putkijohdon sijainti tulee aina tarkastaa asennuksen jälkeen. –Jos sitä ei voida muuten tehdä, on suoritettava sukeltajatarkistus. Sen perusteella tehdään tarkepiirustus, johon merkitään mm. putkijohdon tarkka sijainti ja muutokset alkuperäiseen suunnitelmaan sekä sukeltajan havainnot –Sukellustarkastus voidaan sopia urakoitsijan, rakennuttajan tai molempien yhdessä suoritettavaksi. –Putkijohto huuhdellaan, jolloin siinä mahdollisesti oleva ilma poistuu. Tiiviyskoe tehdään vedellä standardien SFS 3113 tai SFS 3115 mukaisesti aikaisintaan kahden viikon kuluttua upotuksen jälkeen.

27. Leiviskä 5.1.201527 Tiiviyskoe SFS 3113 –Tässä on vain keskeisiä periaatteita kokeen suorittamisesta. Kokeelle on tarkka lomake jonka mukaisesti koe suoritetaan. –Kokeessa aiheutetaan suljettuun vedellä täytettyyn johto-osaan tai kaivoon pieni ylipaine –Johto-osan tai kaivon tiiviys todetaan kokeen lopussa lisättävän vesimäärän perusteella, joka tarvitaan vakiopaineen ylläpitämiseksi. –Kokeessa tarvittavaa kalustoa ovat mm.: – Vesipumppu tai kompressori – Painemittari, jonka lukematarkkuus on vähintään +100 Pa. Painetta mitataan putken yläpäästä. – Ylipaineventtiili, joka säädetään yleensä arvoon 70 kPa, sijoitetaan putken alapäähän. – Putkistossa koepaineen aikana lisätyn vesimäärän toteamiseksi tarvittava laitteisto – Veden lämpömittari +1°C – Ulkoilman lämpömittari +1°C – Sulkutulpat sekä tarpeelliset letkut, liittimet ja venttiilit

28. Leiviskä 5.1.201528 Kiinteistöasennukset 1. Tonttijohdot –Tonttijohtoja ovat tonttivesijohto ja tonttiviemäri –Tonttivesijohto on yleisen vesijohtoverkon ja liittymiskohdan ja kiinteistön vesimittarin välinen painejohto. –Tonttiviemäri on liittymiskohdan ja rakennuksen välinen viemäri. Tonttiviemäreitä ovat jätevesiviemärit ja sadevesiviemäri. –Jäte- ja sadevesiviemärit rakennetaan vähintään jäykkyysluokan SN 4 putkista. –Vesijohdon minimipaineluokan määrää alueellinen vesihuoltolaitos. –Tonttivesijohdon hankkii ja asentaa vesi- ja viemärilaitos. Se tekee yleensä myös tonttiviemärien liitokset yleiseen viemäriin. –Tonttijohdot liitetään yleiseen viemäriin tai vesijohtoon vv-laitoksen ja putken valmistajien ohjeiden mukaisesti. –Viemäriin liittäminen suoritetaan tarkastuskaivon kohdalla tai erityisen liitoskappaleen avulla suoraan viemäriputkeen. –Tonttijohdot on pyrittävä asentamaan routarajan alapuolelle jäätymisen estämiseksi. Jos riittävää peitesyvyyttä ei ole mahdollista käyttää, on putkien jäätyminen estettävä lämmöneristyksellä tai lisälämmityksellä.

29. Leiviskä 5.1.201529 2. Asennukset maanvaraisen laatan alle –Käytetään yleensä jäykkyysluokan SN 4 tai SN 8 putkia, kun asennus tehdään maanvaraisen laatan alle. –Jäykkyysluokka voidaan valita oheisen taulukon mukaisesti, kun alkutäyttä tiivistetään huolellisesti ja kun rakennettava betonilaatta on paksuudeltaan vähintään 0,1 m. –Putken vähimmäispeitesyvyyden (etäisyys laatan alapinnasta) tulee olla d e /2 ja vähintään 0,2 m. –Putken asentaminen ja alkutäytön tiivistäminen tehdään kuten aiemmin johtokaivannon perustamisen yhteydessä oli mainittu.

30. Leiviskä 5.1.201530 3. Putkien liittäminen rakenteisiin ja laitteisiin –Rakenteilla ja laitteilla tarkoitetaan tässä yhteydessä esim. rakennusten seiniä, tarkastus-, sadevesi- ja purkukaivoja, tonttijohtoja liitoksineen sekä erilaisia venttiilejä. –Muoviputken liittäminen rakenteeseen riippuu putken muovilaadusta ja koosta sekä raketeen liitoskohdan materiaalista. –Liittäminen on suoritettava siten, että liitoksesta tulee tiivis ja ettei putki eikä rakenne pääse vaurioitumaan. Muoviputki liitetään rakenteeseen suunnittelijan ohjeiden mukaisesti. –Jos muoviputki liitetään putken kanssa eri tavalla painuvaan rakenteeseen, putken alla rakenteen läheisyydessä on käytettävä joustavaa putken putken liikkumisen sallivaa liitosta, siirtymäkiilaa tai vahvistus- tai tukirakennetta –Maapohjan kantavuudesta ja käytetyn muoviputken materiaalista riippuen sulkuventtiilin alle saattaa olla tarpeellista rakentaa betonilaatta.

31. Leiviskä 5.1.201531 Tarkastus ja valvonta 1. Vastaanottotarkastus –Putkien tarkastus suoritetaan putkia vastaanotettaessa. Tarkastuksesta laaditaan tarvittaessa pöytäkirja. –Pöytäkirjaan merkitään seuraavat tiedot: – Putkien koot, määrät ja merkinnät – Putkien jäykkyysluokat tai putkien paineluokat – Mahdolliset vauriot ja muut huomautukset –Tarkastuksessa todetaan putkien ulkonäkö, muoto ja väri sekä mahdolliset vauriot. Tarvittaessa tarkistetaan putkien mitat. –Jos putkissa todetaan vaurioita tai jos niiden mitat poikkeavat ilmoitetuista mitoista, tarkastetaan kaikki rakennuspaikalle kuljetetut putket. –Jos putkien ulkonäön, värin tai muodon perusteella on aihetta epäillä putkien valmistuksessa, kuljetuksessa tai varastoinnissa tapahtunutta virhettä, tästä tehdään merkintä vastaanottopöytäkirjaan. –Virheelliseksi epäiltyjä putkia saadaan käyttää rakennustyössä vasta, kun niiden kelpoisuus on tutkimusten avulla selvitetty. –Hylätyt putket erotetaan hyväksytyistä. –Muhviputkista tarkastetaan että tiivisteet ovat paikoillaan, jos tiivisterenkaat on tehtaalla asennettu paikoilleen. –Irrallisista tiivisteistä tarkistetaan, että ne on tarkoitettu käytettäväksi asennettavien putkien kanssa.

32. Leiviskä 5.1.201532 Rakennustyön valvonta –Rakennustyön aikana valvotaan, että työssä noudatetaan laadittuja suunnitelmia. –Havaitessaan muutoksia ja poikkeamia suunnitelmassa edellytetyistä maaperä- ja asennusolosuhteista, on rakentaja velvollinen ilmoittamaan asiasta valvojalle. –Tämän jälkeen yhdessä rakennuttajan, rakentajan ja suunnittelijan kanssa sovitaan tarvittaessa rakennussuunnitelman muutoksista vastaamaan muuttuneita olosuhteita.

33. Leiviskä 5.1.201533 Rakennustyön vastaanottotarkastus –Rakennustyön vastaanottotarkastuksessa todetaan, että työ on toteutettu suunnitelma-asiakirjojen edellyttämällä tavalla. –Viimeistään vastaanottotarkastuksen yhteydessä tehdään putkijohtojen tiiviyskokeet. –Viettojohdoille tehdään SFS 3113 mukainen vesitiiviyskoe tai SFS 3114 mukainen ilmatiiviyskoe. Standardeissa on esitetty tiiviyskokeiden pöytäkirjamallit. –Vesijohtokäyttöön tuleva putkisto huuhdellaan ennen painekoetta ja desinfioidaan painekokeen jälkeen rakennuttajan tai Suomen kuntaliiton ohjeiden KT 02 mukaisesti. –Jos on aihetta epäillä, että viettoputkien rakennustyössä on käytetty jäätyneitä maamateriaaleja alkutäytössä, tehdään vastaanottotarkastus sulan maan aikana tai suoritetaan lisätarkastus tällaisena vuodenaikana. –Jos työn luonne vaatii erityistä seurantaa, voidaan tarkastus suorittaa esim. kameratekniikkaa tai asianmukaista lisätekniikkaa käyttäen.

34. Leiviskä 5.1.201534 Salaojat 1. Töiden ajoitus ja rakentaminen –Aloituskatselmuksessa tarkistetaan, että salaojitussuunnitelmat vastaavat rakennuspaikan olosuhteita ja ovat yhteensopivia muiden mm. pihan kuivatussuunnitelmien kanssa. –Salaojatöiden rakentaminen ajoitetaan niin, että työt voidaan suorittaa joustavasti muihin rakennustöihin nähden. Salaojien purkujohdon rakentaminen on usein välttämätöntä tehdä ennen salaojitustöiden aloittamista yhdessä muiden verkostotöiden kanssa. –Usein on edullista tehdä salaojat heti anturoiden tai vastaavien perusrakenteiden valmistumisen jälkeen. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon seuraavien työvaiheiden salaojille tuottama rikkoutumisvaara ja salaojakerroksen likaantumisvaara. Vaurioiden välttämiseksi tulee valmiit salaojat peittää vähintään 200 mm salaojasorakerroksella, mahdollisella suodatinkankaalla ja alkutäytöllä heti asennustyön valmistuttua. –Jos salaojien päällä liikutaan tai työskennellään usein, on kerrospaksuutta suurennettava tai suojattava putkien ja kaivojen rikkoontuminen muutoin. Työkoneet edellyttävät vähintään 500 mm:n täyttöpaksuutta. –Salaojien suojaamiseen on kiinnitettävä riittävästi huomiota, sillä rikkoontumien havaitseminen on vaikeata. –Salaojien on oltava valmiit ja toimintakuntoiset riittävän ajoissa, niin että niitä voidaan hyödyntää työnaikaisessa kuivatuksessa ja välttää työnaikaiset kosteusvauriot.

35. Leiviskä 5.1.201535 2. Kaivutyöt –Salaojien kaivutyö tehdään kaivantosuunnitelman mukaisesti ottaen huomioon maan laatu, kaivusyvyys, luiskan kaltevuus, olevat ja tekeillä olevat rakenteet ja kuormitukset sekä työmaan muut olosuhteet. –Tarkastuskaivojen ja niiden vaatimat työvarat on otettava huomioon. –Peruskaivanto on tehtävä niin leveäksi, että rakennuksen ulkopuolisten salaojien tekeminen ja tarkastaminen on mahdollista senkin jälkeen, kun rakennuksen maanalainen osa on tehty. –Varsinkin savi- ja silttimaalajeissa kaivutyö on suoritettava perusmaata mahdollisimman vähän häiriten. –Kaivannon pohja tasataan suunnitelmaan merkityn putken korkeustason (=putken vesijuoksun korkeustaso) mukaiseksi niin, että putken alle voidaan asentaa suodatinkangas ja sen päälle salaojaputki. –Jos kaivupohja on epätasainen, tasataan kaivupohja kaivumailla tms. ennen suodatinkankaan asentamista –Kaivanto on tuettava pohjarakennussuunnitelman mukaisesti ja muutoinkin tarvittaessa, jos asennustyön turvallisuus ja työn toteutus sitä edellyttävät. –Pohjamaa salaojituskerroksen alla tasoitetaan ja tehdään salaojiin päin kaltevaksi kaltevuuteen 1:100. Salaojituskerroksen täyttöpaksuudessa tulee huomioida kallistukset. –Mahdollinen louhinta suoritetaan louhintasuunnitelman mukaisesti saattaen kallion pinta pääpiirteittäin kaltevaksi salaojiin päin. Jos louhinnassa syntyy kuoppia, joihin voi kerääntyä haitallisesti vettä, on kuopat täytettävä murskeella.

36. Leiviskä 5.1.201536 3. Putkien ja kaivojen asennus –Salaojat perustetaan pohjarakennussuunnitelman mukaan. –Tehtävä salaojakaivanto on pidettävä putkien asennustyön aikana kuivana. Salaojaputkia ei saa asentaa veteen, liettyneeseen maahan tai jäätyneelle alustalle. Tarvittaessa salaojan kohta on sulatettava. –Salaojaa tulee tehdä kaivoväli kerrallaan yhtäjaksoisesti tarkastuskuntoon. Putkiston tulee olla kaivoväleittäin kokonaisuudessaan näkyvissä ja tarkastettavissa ennen peittämistä. –Salaoja on sijoitettava suunnitelmassa esitettyyn paikkaan. –Olosuhteiden niin vaatiessa voidaan salaojan paikka siirtää sivulle enintään 500 mm, kuitenkin huomioiden salaojan sijaintiin ja korkeusasemaan liittyvät vaatimukset. Suurempiin siirtoihin vaaditaan aina suunnittelijan lupa. – Pystytasossa salaoja on asennettava +20 mm tarkkuudella suunnitelmassa esitettyyn korkeusasemaan nähden. – Putkeen ei saa kuitenkaan muodostua negatiivista kaltevuutta eikä painanteita. –Vaakatasossa saa salaoja poiketa kaivovälillä suunnitelmassa esitetystä linjasta enintään 50 mm. –Asentamisessa noudatetaan putkien kaivojen ja tarvikkeiden valmistajien ohjeita. –Putkea peitettäessä on varmistuttava siitä, että putki ei liiku sivusuunnassa ja että suunniteltu korkeusasema säilyy. –Tarkastuskaivot on heti varustettava joko lopullisilla tai tilapäisillä riittävän tukevilla kansilla, ettei toisten työvaiheiden aikana kaivoihin ja edelleen salaojiin joutuisi aineksia, jotka saattavat aiheuttaa putkien tukkeutumisen.

37. Leiviskä 5.1.201537 4. Kaivannon kuivanapito –Lopullisia salaojia ei saa käyttää kaivannon työnaikaiseen kuivanapitoon. Tarkastuskaivoon tai keskeneräisen salaojan avonaiseen päähän vettä ei saa johtaa koska tällöin salaojiin voi joutua lietettä tai kiinteitä aineksia. –Salaojatyön ajaksi pohjavedenpinta alennetaan tavanomaisesta kaivannosta pumppaamalla salaojatason alapuolelle. Salaojakerroksella varustettu valmis salaoja saa tilapäisesti rakennustyön aikana joutua vedenpinnan alle. –Vedenalaiseksi suunnitellut salaojat jäävät kuitenkin pysyvästi vedenpinnan alapuolelle.

38. Leiviskä 5.1.201538 5. Täyttötyöt –Jos suunnitelmassa on esitetty suodatinkangas se levitetään ensiksi pohjamaan päälle. Ennen suodatinkankaan asentamista on pohjamaa tasattava. –Suodatinkankaan reunat limitetään vähintään 0,50 m tai liitetään valmistajan ohjeen mukaan. Kankaan päälle levitetään täytemateriaali siten ettei ko. materiaali pääse liukumaan kankaan pinnalla. –Salaojaputki asennettaan ja salaojakerros tehdään suoraan suodatinkankaan päälle. –Salaojakaivantojen täyttö aloitetaan vasta sen jälkeen, kun kyseinen kaivoväli on tarkastettu. –Salaojaputkien ympärillä olevaa salaojituskerrosta ei tiivistetä, vaan tiivistäminen tapahtuu alkutäyttökerroksen avulla ja alkutäyttöä tiivistäen. –Alkutäyttö tehdään heti asennustyön tarkastuksen jälkeen. Varoen vahingoittamasta tai siirtämästä putkea pannaan putken päälle ja sivuille salaojakerroksen materiaalia, kunnes peitepaksuus on vähintään 200 mm. –Salaojakerroksen tiivistykseen käytettävä kone ei saa olla liian painava. Tiivistyksessä täyttömaan tulee olla sulaa. Täytemaan sekaan ei saa myöskään päästää jäätä, lunta, maakokkareita, puutavaraa tms. –Milloin salaojituskerroksen päällä työskennellään, esim. suoritetaan poraus- ja betonitöitä, huonontaa syntyvä pöly ja jäte kerroksen vedenläpäisevyyttä. Kerroksen materiaali on siis tarvittaessa vaihdettava puhtaaseen materiaaliin. –Salaojan kulkiessa perusmuurin tai anturan läpi, tehdään sen tarvitsema aukko esim. asentamalla valuun muoviviemäri tai kierresaumaputken kappale salaojan tasoon. Salaoja työnnetään putken sisään. –Perustuksiin on jätettävä veden virtausta varten riittävästi aukkoja 1,5…3,0 metrin välein salaojituksen tasoon. Työn aikana on tarkistettava, että aukot jäävät auki. –Läpimeno olosuhteissa, joissa on putken painumavaara, tulee suunnitella siten, että se sallii putken painuman.

39. Leiviskä 5.1.201539 Salaojien tarkastukset ja valvonta –Valvonnalla varmistetaan työn laatu –Käytettävien aineiden ja tarvikkeiden laatu oltava suunitelman mukainen. –Salaojakerroksen käytettävän kiviaineksen on oltava rakeisuudeltaan vaatimusten mukainen (seulontakäyrä) –Salaojapiirustusten tarkistaminen –Työmenetelmien valvonta –Sijainnin mittaus, täytön aikainen varmistaminen ettei valmiiksi asennettu putki liiku paikoiltaan. –Työmaapäiväkirjan täyttäminen; työn kulku, tarkastukset kokeet, materiaalien hyväksyminen jne. –Valmiin salaojatyön tarkastaminen ja luovutus. Luovutuskunto tarkistetaan, muistio tilaajalle. –Tarkemittaukset salaojitustyön kelvollisuuden varmistamiseksi. Lietepesien tyhjentäminen tarvittaessa.

40. Leiviskä 5.1.201540 Luovutus(salaoja)katselmus –Tavallisesti ennen rakennustyön vastaanottotarkastusta pidetään salaojakatselmus, jossa tutkitaan salaojitustyö kokonaisuudessaan. –Läsnä ovat sekä rakennuttajan että urakoitsijan edustaja, tavallisimmin valvoja ja työmaan vastaava työnjohtaja sekä suunnittelija. –Vaaitaan putken korkeus ja sijainti sekä mahdollinen vedenpinnan korkeus tarkastuskaivossa. –Mittaustulokset merkitään tarkepiirustuksiin. –Salaojaverkoston ylimpänä olevaan tarkastuskaivoon juoksutetaan vettä mahdollisten tukkeutumien toteamiseksi. Samalla havaitaan tuleeko veden mukana lietettä. –Kaivoista tarkastetaan: – Onko lietepesät tyhjennetty – Onko vedenpinta lähtevän putken vesijuoksun tasossa – Kaivokoko, kannen laatu ja kantavuus – Saumojen tiivistys – Onko kaivojen sijoitus suunnitelman mukainen – Jos salaojitukseen liittyy pumppaamo, tarkastetaan pumppaamon automatiikan toiminta sekä pumppujen tuotto (l/min) –Katselmuksesta pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään katselmuksessa todetut asiat. –Salaojien takuuaika on normaalisti (YSE) kahden vuoden pituinen, takuu lasketaan koko hankkeen lopputarkastuspäivästä. –Takuuaikana todetut, rakennustyön suorittamisesta tai materiaalista johtuvat virheet korjataan. –Kuivatussuunnittelijan tulee laatia kohteelle huolto-ohje. Siinä esitetään mm. kaivojen lietepesien tarkistaminen ja huoltamisen aikavälit, laskuaukon kunnon tarkistaminen, tonttikaivon takaiskuventtiilin avaus ja huoltovälit vähintään 2 vuoden välein, pumppaamon toiminnan tarkistaminen vähintään 2 kertaa vuodessa.

41. Leiviskä 5.1.201541 Rengaskaivon rakentaminen (yksityiskohtainen toteuttamisesimerkki, www.ymparisto.fi ) –Kaivetaan valittuun kohtaan kaivanto, jonka pohjan halkaisija on metrin suurempi kuin kaivonrenkaan halkaisija ja seinämän kaltevuus on maalajista riippuen 1:1 tai loivempi. Kaivumassat sijoitetaan riittävän etäälle kaivannon reunasta sortumavaaran vuoksi. Turvallinen etäisyys on vähintään yhtä suuri kuin kaivannon syvyys. –Kaivanto voidaan kaivaa kerralla lopulliseen syvyyteensä. Jos vedentulo kaivantoon ei ole runsasta, eivätkä kaivannon seinämät ole vaarassa sortua, kaivantoon tuleva vesi voidaan pumpata samanaikaisesti pumpulla pois. Kaivannon kaivu Kuva: Jorma Laakso

42. Leiviskä 5.1.201542 –Mikäli kaivantoa ei voi tehdä kerralla, kaivetaan ensin ylimpään pohjaveden pintaan asti riittävän laaja kaivanto (tavallisesti n. 2-3 metrin syvyyteen) ja lasketaan renkaat kaivannon pohjalle. –Renkaat upotetaan tarvittavaan syvyyteen kaivamalla lisää maata ja pumppaamalla vettä pois renkaiden sisältä kaivun edistyessä. Näin meneteltäessä maa-aines ei saa sisältää suuria kiviä. –Jos maaperä on hienoainespitoista, on vaarana hydraulinen murtuma ja kaivannon sortuminen kokonaan. Tämän estämiseksi kaivu joudutaan tekemään joko osittain tai kokonaan veden alla. –Hydraulisella murtumalla tarkoitetaan kaivannon pohjan nousemista ylöspäin kaivantoa ympäröivien massojen aiheuttaman paineen vuoksi. Renkaiden asennus Kuva: Jorma Laakso

43. Leiviskä 5.1.201543 –Kaivannon pohjalle levitetään n. 50 cm sorakerros. Osa sorakerroksesta voidaan korvata kaivon pohjalle, suodatinsorakerroksen alapuolelle ja kaivon sivuille, levitettävällä kalkkikivellä (CaCO3), joka vähentää veden happamuutta. –Sorakerroksen päälle lasketaan kaivonrenkaat ja saumoihin asennetaan elastiset tiivisteet. Tiivisteet voidaan jättää pois renkaista, jotka jäävät pysyvästi vedenpinnan alapuolelle. Jos tiivisteiden tilalla käytetään laastisaumaa, voi saumojen tiivistäminen myöhemmin olla tarpeellista, koska renkaat liikkuvat aina hiukan - joko painumisen tai lämpötilojen vaihtelusta johtuvan maaperän routimisen vuoksi. –Renkaat lasketaan yhtä syvälle kuin kaivosta lähtevä vesijohto, jonka jälkeen renkaiden ulkopuoli täytetään suodatinhiekalla tai -soralla. Renkaiden routasuojaus. Kuva: Jorma Laakso Vesijohdon asennus. Kuva: Jorma Laakso

44. Leiviskä 5.1.201544 –Vesijohdon läpivienti kaivoon tiivistetään käyttäen joko tiivistysholkkia tai juomavesikäyttöön soveltuvaa tiivistemassaa. Kaivon sisään asennettavan putken pystysuoran osan ja vaakasuoran osan välisessä liitoksessa käytetään sellaista kumiliitintä, josta irrottamalla pystysuora osa saadaan nostettua pois kaivosta pohjaventtiilin tai uppopumpun huoltoa varten. Putkikaivannon reunasta poispäin n. 2-5 metrin matkalle tehdään savisulku estämään sen, että putkikaivanto toimisi salaojana rakennukselta kaivoon valuville vesille. Kaivantoon asennetaan vesijohto ennen kaivon yläosan rakenteiden peittämistä. Putkelle tehdään tarvittaessa lämmöneristys tässä vaiheessa, jottei kaivantoa täydy kaivaa enää uudelleen auki putkiasennuksia viimeisteltäessä. Kaivon sisään tulevan vesijohdon pystysuora osuus asennetaan vasta kaivon puhdistuspumppauksen jälkeen –Mikäli kaikkia renkaita ei nostettu paikoilleen ennen vesijohdon asennusta, nostetaan loput renkaat kaivoon siten, että kaivon kansi jää noin puoli metriä lopullisen maanpinnan yläpuolelle. Pohjaveden alimman pinnan yläpuolella olevat rengasliitokset on tiivistettävä hyvin. –Renkaiden ulkopuolinen täyttö pohjavedenpinnan yläpuolella voidaan tehdä kaivumailla, jos maa-aines on puhdasta, eikä sisällä routimista aiheuttavaa hienoainesta. Kun ulkopuolinen täyttö on ulotettu n. 0,4 metrin päähän lopullisesta maanpinnasta, tehdään vaakasuora tiivistysverhous huonosti vettä läpäisevästä maalajista. Tarvittaessa lisätään vaakasuorat lämmöneristyslevyt ja lopuksi muotoillaan pengerrys. Kaivoon liittyvät maarakenteet. Kuva: Jorma Laakso

45. Leiviskä 5.1.201545 –Kaivon yläosaan rakennetaan n. 5 metrin etäisyyteen kaivosta ulottuva kalteva verhous estämään pintavesien valuminen kaivoon. Paras materiaali on puhdas ja helposti muovautuva savi, jota laitetaan n. 20-30 cm kerros. Samoin asennetaan vaakasuorat lämmöneristyslevyt, jos on oletettavissa kaivon jäätymisestä aiheutuvia ongelmia. Saven päälle asennetaan kaivolta ulospäin viettävä muovikalvo. –Muovikalvo tiivistetään yhdessä kaivonrenkaan yläosaan tulevan routanostoa estävän muovikalvon kanssa betonirengasta vasten siten, että vesi ei pääse virtaamaan muovin ja renkaan välistä. Muovin kiinnitys kaivon renkaaseen voidaan tehdä joko lujalla teipillä tai esimerkiksi sitomalla useita kierroksia nailonnarua renkaan ympärille siten, että muoviosan kaulus kiinnittyy tiiviisti rengasta vasten. Muovikalvon päälle ei saa panna sellaisia maa-aineksia, jotka puhkaisevat kalvon. Savi voidaan korvata tiiviillä silttimoreenilla. –Kaivon ympärille asetellaan pintakerrokseksi tiivistä maata tai multaa, joka nurmetetaan. Mikäli maa-ainestäyttöä ei tiivistetä, maa todennäköisesti painuu hiukan ajan saatossa, jolloin pintarakenteet joudutaan korjaamaan jälkikäteen tai suorittamaan lisätäyttöä.

46. Leiviskä 5.1.201546 –Kaivosta pumpataan hienoaines pois pienituottoisella työmaapumpulla. –Pumppauksen jälkeen kaivon pohjalle lisätään 30 cm hiekkakerros suodattimeksi. Jos kaivoon sijoitetaan uppopumppu, lisätään suodatinhiekan pinnalle kerros karkeampaa ainesta, esim. soraa tai pieniä kiviä estämään hienoaineksen nousu veden mukana pumppauksen yhteydessä. Pohjaventtiili sijoitetaan vähintään 0,3 m korkeudelle ja uppopumppu 0,5 m korkeudelle kaivon pohjasta. –Kaivon kansilaatta varustetaan lukittavalla ja tiiviillä huoltoluukulla sekä tuuletusputkella. Tuuletusputkena voidaan käyttää polyeteenimuoviputkea, joka varustetaan hyönteisverkolla ja suojahatulla. Kaivorakenteiden viimeistely. Kuva: Jorma Laakso

47. Leiviskä 5.1.201547 Viemäriverkon saneeraus –Saneeraus on toimintaa, missä vanhan putken sisälle asennetaan uusi putki ja joka toimii vanhan putken kanssa uutena yhtenäisenä rakenteena. –Menetelmiä, joita Suomessa pääsääntöisesti käytetään ovat seuraavat:

48. Leiviskä 5.1.201548 Menetelmät ( Annukka Forss, Vesihuollon verkostojen ylläpidon perusteita ) –1. Pitkäsujutus – Vanhan putken sisään vedetään halkaisijaltaan alkuperäistä putkea pienempi putki. – Materiaalina yleensä muovi (PE) – Suomessa yleisesti käytetty 1960 luvulta alkaen – Käyttöalueena vesi- ja viemärijohdot – Esimerkki pitkäsujutuksestapitkäsujutuksesta

49. Leiviskä 5.1.201549 –2. Pätkäsujutus – Vanhan putken sisään asennetaan kaivosta käsin työntämällä tai vetämällä tähän tarkoitukseen varustettuja n. puolen metrin mittaisia putkia – Menetelmä on ollut yleinen Suomessa 1970 luvulta lähtien. – Kohteena vesi- ja viemärijohdot – Video, esimerkki Videoesimerkki

50. Leiviskä 5.1.201550 –3. Pakkosujutus – Vanha putki rikotaan ja avennetaan putkessa vedettävällä laitteella ja se korvataan uudella putkella. Putki voi olla saman kokoinen tai hieman suurempi. – Kohteena vesijohdot, soveltuu mm. valurauta, muovi ja asbestibetoniputkien saneeraamiseen. – Voidaan käyttää myös viemärien saneeraamisessa. – Ei vaadi putken puhdistamista, edellyttää erikoishenkilöstöä ja kalustoa. – video video

51. Leiviskä 5.1.201551 –4. Sukkasujutus – Saneerattavaan putkeen sujutetaan nestemäisellä hartsilla/epoksilla kyllästetty huopakangas, joka kovetetaan kuumalla vedellä, höyryllä, ilmalla tai ultraviolettivalolla. – Kohteena yleisesti viemärit. – esim. sukkasujutuksestasukkasujutuksesta

52. Leiviskä 5.1.201552 –5. Sementtilaastivuoraus – Putken sisäpinnalle ruiskutetaan sementtilaastikerros – Vanhin vesijohtojen pinnoitustapa ja saneerauksissa käytetyin menetelmä – Kohteena vanhat valurautaiset vesijohdot sellaisissa maaperäolosuhteissa, joissa maaperä ei ole ”agressiivista”. – Mikäli putken pinnassa on korroosiota, ei ole suositeltava menetelmä – Esim. sementtilaastivuorauksestasementtilaastivuorauksesta

53. Leiviskä 5.1.201553 –6. Kuristussujutus – Vanhan putken sisälle vedetään yhtenäinen hitsattu muoviputki, joka ennen vetoa vedetään ns. puristimen läpi -> putken halkaisija pienenee väliaikaisesti, laajenee myöhemmin vanhan putken seinämiä vasten. – Vesijohdon ja viemärin saneeraus. – Esimerkki kuristussujutuksestakuristussujutuksesta Kuvat Aarsleff

54. Leiviskä 5.1.201554 –7. Muotoputkisujutus – Pitkäsujutuksen tapainen menetelmä, jossa sujutusputki on taivutettu U-muotoon. – Sujutuksen jälkeen saatetaan alkuperäiseen pyöreään muotoon esim. höyryn avulla. – Vesijohdon ja viemärin saneeraus. – Video, esimerkki Videoesimerkki

55. Leiviskä 5.1.201555 –Muita menetelmiä mm.: – Kohdeinjektointi – Letkusujutus – Tunnelointimenetelmät – Nesteinjektointi – Spiraalinauhasujutus – Elementtivuoraus – Epoksipinnoitus – Sementtilaastivuoraus sisäpuoleisen muotin avulla

56. Leiviskä 5.1.201556 Kirjallisuutta – Mustonen, Seppo. 1986. Sovellettu Hydrologia. Helsinki : Vesiyhdistys. – Suomen rakennusinsinöörien liitto. 1972. Vesirakennus. Helsinki : Rakennusinsinöörien Liitto RIL. – Mustonen, Seppo. 1982. Yleinen vesitekniikka. Helsinki : Rakennusinsinöörien Liitto RIL. – RIL 77-2005. Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket. Asennusohjeet. – RIL 124-1. Vesihuolto I. – RIL 126-2009. Rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatus. – RIL 181-1989. Rakennuskaivanto-ohje. – RIL 237-1-2010 Vesihuoltoverkkojen suunnittelu. Perusteet ja toiminnallisuus – RIL 237-2-2010 Vesihuoltoverkkojen suunnittelu. Mitoitus ja suunnittelu