1. Kuka minä olen? Psykologisia havaintoja psyykestä, sen rakenteesta ja perustehtävistä.

2. Minuus koostuu monesta minästä Ihanneminä - tavoiteltu -osin tiedostamaton ”Todellinen” minä -paljas, inhorealistinen -osin tiedostamaton Minäkäsitys -Tiedostettu minä -Minä yleensä Minä- kuva 1 -rajatussa tilanteessa, ajassa, paikassa Minä- kuva 3 Minä- kuva 2 Jne. Minäkuvat vaihtuvat tilanteen mukaan ja muuttuvat elämän haasteiden mukaan Minäkäsitys tasapainottelee ihanneminän ja ”todellisen” minän välillä Ihanneminä ja ”todellinen” minä ovat suhteellisen pysyviä (tiedostamattomia)

3. Minuus haluaa pysyä samana (=identiteetti) Toiminta on mahdollista vain, jos tiedän kuka olen (ts. kuka toimii) –Muisti avaimena: muistan, kuka olin eilen, mistä pidän, missä olen hyvä … –Identiteetti on minuuden samuutta (eilen, tänään, tulevaisuudessa) –Identiteettikriisi: minä olen jotain muuta kuin aiemmin tiesin olevani (esim. murrosikä) ”Parempi tunnettu helvetti kuin tuntematon taivas” –Pyrkimys pysyä samana on yleensä vahvempi kuin valmius tai kyky identiteetin muutokseen –Identiteettikriisit yksilön elämän raskaimpia vaiheita

4. Mutta kun kaikki muuttuu! Minuuden pysyvyyden haastaa kaiken muuttuminen –Minä muutun (psyykkinen, sosiaalinen, biologinen muutos) –Maailma ympärillä muuttuu (sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen jne. muutos) Psyykkinen itsesäätely –Psyykkinen kyky sopeutua muutoksiin: suojelee identiteettiä muuttamalla sitä vastaamaan elämän realiteetteja.

5. Psyykkinen itsesäätely Psyyken tapa pyrkiä tasapainoon minuuden pysyvyyden ja muutospaineen välillä –Omien asioiden miettiminen, ystävän kanssa keskustelu, elämäntapamuutokset … –Tiedostettua, siis tahdon ja omien kykyjen alaista Joskus olosuhteet ovat liian haastavat ja silloin tulee apuun puolustusmekanismit –Psyykkisellä itsesäätelyllä on yksilölliset rajansa: mihin juuri minä pystyn, minkä kykenen ymmärtämään, mitä siedän … –Näiden yksilöllisten rajojen ylityttyä psyyke turvautuu defensseihin.

6. Puolustusmekanismit, eli defenssit Psyykkisen itsesäätelyn pettäessä, mieli turvautuu defensseihin –Yleensä tiedostamattomia, myös yleisiä Defenssit suojaavat psyykettä hajoamiselta (vrt. psykoosi, ”mielisairaus”) –Defenssi ylläpitää epärealistista käsitystä kunnes psyykkinen itsesäätely kykenee tarttumaan asiaan > sopeutumaan –Defenssi siis eräänlainen ”lisäaika” minuuden suojelemiseksi

7. Yleisimpiä defenssejä 1 Kieltäminen –”mitään ei ole tapahtunut” Torjunta –”en muista mitä on tapahtunut” Arvon alentaminen –”tapahtunut ei ole minkään arvoista” Jakaminen (split) –”tapahtunut oli pahaa, mutta hyvä on muualla”

8. Yleisimpiä defenssejä 2 Huumori –”se oli koomista” Karnavalisointi Uhrius –”minä en ollut osa siitä, vain sen kohteena” ulkoistaminen Ylimielisyys –”tämä ei kosketa minua mitenkään, olen sen yläpuolella” Asettuminen yläpuolelle

9. Ovatko defenssit hyvä juttu? Ovat, jos en kykene juuri nyt sopeutumaan muutokseen –Psyykkinen itsesäätely voi tarvita lisäaikaa toimiakseen tarkoituksenmukaisesti Eivät ole, jos ylipäänsä kykene sopeutumaan muutokseen –Defenssi voi ”jäädä päälle” ja johtaa mielenterveyden ongelmiin >Psyykkistä itsesäätelyä voi kehittää

10. Olenko minä (minuus) vain selvitäkseni elämästä? Evoluutiopsykologian mukaan osittain kyllä –”yksilön selviytyminen ja suvun jatkaminen” –Vrt. biologia Psykologian laajimmat linjat kuitenkin keskittyvät tutkimaan ja pohtimaan yksilön elämän psyykkistä kokonaisuutta –Mitkä asiat vaikuttavat selviytymiseeni?