Download presentation
Presentation is loading. Please wait.
Published byTimo Kinnunen Modified over 8 years ago
1
14.10.2003 Hermolihasjärjestelmän väsymisestä ja palautumisesta Harri M. Hakkarainen Liikuntatieteen maisteri Lääketieteen kandidaatti Valmentaja
2
14.10.2003 Hermolihasjärjestelmän peruskaavio Isoaivot ja pikkuaivot Selkäydin Motoneuroni Sensoriset neuronit Lihas- jännekompleksi
3
14.10.2003 Hermo ja synapsi
4
14.10.2003 Energia-aineenvaihdunta CO 2 + H 2 O maitohappo ATP Lihassupistus ja rentoutuminen KP GlykogeeniRasvat Proteiinit aerobinen anaerobinen
5
14.10.2003 Sentraalinen väsymys keskushermoston ”hermotuskyvyn” laskusta johtuvaa kyvyttömyyttä tuottaa tai ylläpitää tarvittavaa lihasvoimaa useita mekanismeja –inhibitio lihaksista, verestä, nivelistä…. –välittäjäaine-vaje / kasautuminen –aivo/hermosolujen ”energiaepätasapaino” –….. motivaation ja ympäristön vaihtelun vaikutus suuri ajatusten siirtämisellä väsymystä voidaan ”siirtää” ravinnolla ja nesteellä merkitystä –glukoosi, neste, elektrolyytit…. –”glutamiini-teoria”
6
14.10.2003 Perifeerinen väsymys Perifeerisen hermon ”hermostushäiriöstä”, lihassolun reagoimattomuudesta tai supistumiskyvyn heikkoudesta johtuvaa kykenemättömyyttä tuottaa tai ylläpitää tarvittavaa lihasvoimaa –kuona-aineiden kasautuminen / happamuus maitohappo, K, H, adenosiini, inorgaaniset fosfaatit, tulehduksen välittäjät…. heikentävät impulssin kulkua heikentävät lihassupistusta ja aineenvaihduntaa –impulssin etenemishäiriö ”välittäjäainekato”, Ca 2+, Na-K-pumppu –energian väheneminen estää supistuksen / rentoutumisen ( ATP )
7
14.10.2003 SSC-väsymysmalli (venymis-lyhenemis-syklus) Elastisuuden heikkeneminen Lisääntynyt supistuskoneiston toiminta Lisääntynyt tahdonalainen käskytys ja energiankulutus Lihassoluvaurio tulehdus (mukaeltu Komi et al., 1999 ) III/IV-afferentti inhibitio Lihassäätelyn häiriö
8
14.10.2003 Kova teho + lyhyt suoritus ( esim. nopeus, räjähtävä, 1RM-voima ) harjoituksen alussa hermoston ja lihaksen toiminta tehokasta –nopeat motoriset yksiköt aktiivisia muutaman sekunnin/toiston jälkeen lihaksen ärtyvyys heikkenee –välittäjäaine + Ca 2+ johtaa lisääntyneeseen käskytystarpeeseen –lisää puristusta –lisää energiankulutusta suorituksen edetessä sentraalinen väsymys lisääntyy –välittäjäainehäiriö väsymyksen syynä ei siis ensisijaisesti ole lihaksen energiavaje palautuminen riippuu hermoston ja lihaksen sisäisen tilan palautumisesta –minuutteja – tunteja ( kova nopeus vrk:a )
9
14.10.2003 Kovan eksentrisen vaiheen sisältävä harjoitus ( esim. loikat + kova perusvoima ) välittömästi harjoituksen jälkeen väsymyksen syynä hermo + energia + lihaksen ärtyvyys –palautuu yleensä muutamassa tunnissa harjoituksessa syntynyt lihassoluvaurio johtaa viiveellä lihaksesta tulevaa inhibitioon – =”lihaksen suojautumiskeino” palautuminen kaksivaiheinen –välitön toimintakyvyn lasku –nopea palautuminen –uusi lasku 24-72 h kuormituksesta –syynä entsyymivuodot + paikallinen tulehdus –palautuminen 2-7 vrk
10
14.10.2003 Kaksivaiheinen palautuminen hyppelystä Raastad,T. ja Hallen, J. 2000; Eur J Appl Physiol 82:206-214 )
11
14.10.2003 Paljon keskittymistä vaativa harjoitus (Taito / tekniikkaharjoitus ) väsyminen ensisijaisesti sentraalisella + perifeerisellä hermostotasolla sentraalisella tasolla –välittäjäainehäiriö ( mm. serotoniini ) perifeerisellä tasolla –lihasten ärtyvyys (Ca) + välittäjäaine –lihaksen energia-aineenvaihdunta voidaanko vaikuttaa? –ajatusten/tehtävien muuttaminen –ravinto ( mm. hiilihydraatti, aminohapot, neste ja elektrolyytit ) ?? palautuminen nopea, mutta vaatii todella lepoa ( mm. kaikki unen vaiheet ) monotonisesti toistettuna voi johtaa mm. autonomisen hermoston ylikuormitustilaan
12
14.10.2003 Kova teho ja pitkä kesto (nopeuskestävyysharjoitukset) ensisijaisesti väsymisen syynä metaboliittien kasautuminen –happamuus, laktaatti, K, adenosiini, inorgaaninen fosfaatti…. –estää hermoimpulssia + lihassupistusta+ proteiinisynteesiä seuraavaan harjoitukseen rajoitteita!! –palautuminen metaboliittien poistosta/määrästä riippuvainen ( tunteja – vuorokausia ) verryttely, lihashuolto ja ravinto vaikuttavat
13
14.10.2003 Kestävyysharjoitus harjoituksen alussa ( 1-1½h ) –hapen- ja energiansaanti sekä metaboliitit –hitaat my:t voivat ”vuorotella” harjoituksen jatkuessa ( yli 1½ h ) –hermostollisen väsymyksen osuus kasvaa –syynä hitaiden MY:den heikentynyt voimantuotto ja lisääntynyt ”käskytys” hermostollisen väsymyksen lisääntyessä lihaskontrolli heikkenee ja lihassoluvaurion osuus kasvaa energiavarastojen palautuminen ja metaboliittien poisto sanelee palautumista n. 1-1½h suorituksessa pidemmissä harjoituksissa myös hermoston säätelyn palautuminen ja lihassoluvaurion korjaantuminen sanelee palautumista –voi kestää useita vuorokausia
14
14.10.2003 Keskushermoston käskytyskyvyn lasku - taito ja tekniikka - pitkä kestävyyssuoritus - 1RM ja nopeus Motoneuronin hermotusheikkous -nopeus ja 1RM -räjähtävä voima Lihaksen energiavaje - kestävyys - kestovoima Lihaksen kuona-aineiden aiheuttama esto - nopeuskestävyys - kestävyys Lihassoluvaurion aiheuttama säätelyhäiriö - loikat - perusvoima
15
14.10.2003 Yhteenvetoa Väsymys riippuu kuormitustyypistä ja kuormituksen kestosta –lyhyissä tehosuorituksissa erityisesti nopeiden MY:den ärtyvyys heikkenee –lihassoluvaurion yhteydessä lihaskontrolli heikkenee –pitkäkestoisessa energian saanti ja sentraalinen väsymys –väsymyksen edetessä kaikille tasoille tapahtuu hermolihas-kontrollin laskua ja se voi johtaa lihassoluvaurioon ja edelleen huononevaan kontrolliin Ylikuormituksen ehkäisykeinoja –säännöllinen ja laadukas ravinto sekä lepo –harjoittelun rytmittäminen kuormituskohteen mukaan –huolellinen alku- ja loppuverryttely
16
14.10.2003 Harjoitusrytmitys esimerkki ( jääkiekko kesä ) Ma –nopeus –perusvoima ( jalat ) Ti –perusvoima ( ylävartalo ) –Ala nopeuskestävyys Ke –aerobia + lihashuolto To –nopeus –räjähtävä voima ( jalat ) Pe –kimmoisuus –La nopeuskestävyys La –aerobia + lihaskunto Su –Lepo
17
14.10.2003 Kiinnostavia lähteitä: Exhausting SSC exercise causes greater impairment in SSC performance than in pure concentric performance. Horita ym. Eur J Appl Physiology, November 2002 Neurobiology of muscle fatigue. Enoka, R.M. ja Stuart, D.G.; J Appl physiology 1992, 72(5)1631-1648. Limiting mechanisms of force production after repetetive dynamic contractions in human triceps surae. Guissard, K.M. and Duchateau, J; J Appl Physiol, Novemeber 7, 2003. Stretch-shortening cycle: a powerful model to study normal and fatigued muscle. Komi, P.V.; Journal of Biomechanics 33(2000) 1197-1206. Recovery of skeletal muscle contractility after high- and moderate-intensity stregth exercise. Raastad, T. and Hallen, J.; Eur J Appl Physiology (2000) 82: 206-214 Neural influences on sprint running: training adaptationsand acute response. Ross, A., Leveritt, M. and Riek, S.; J Sports Medicine 2001;31(6)409-425 Neuromuscular fatigue during a long-duration cycling exercise. Lepers et al.; J Appl Physiol (2002) 92: 1487- 1493
Similar presentations
© 2025 SlidePlayer.com Inc.
All rights reserved.