1. SERMERSUUMI (KITAANI) TAKORNARIAQARNIKKUT NALUNAARUT Q 3 – Q 4 2015 VISIT GREENLAND

2. AALLARNIUT Una nunap immikkoortuini takornariaqarnikkut kisitsisitigut nalunaarusiaavoq Visit Greenland’imiit. Qaammatini pingasukkaani nalunaarusiami siullermi (Q2-15, uani nassaassaavoq tourismstat.gl/analyser [misissueqqissaarnerit]) nuna ataatsimut isigalugu takornariaqarneq sammivigineqaannarpoq, taamaasinerani, pingaarutilimmik takornariaqarnerpaaffimmiit (Q3: juli, august, september) tamakkiisumik paasissuteqannginnera peqqutigalugu. Manna aallarnerfigalugu takornariaqarnikkut paasissutit eqikkarlugit, ilanngullugillu iluatinnaatillit nalilersueqqissaarnerillu qaammatit pingasukkaarlugit VG saqqummiussisalerniarpoq. Periuseq Pingaarnertut paasissutit Naatsersueqqissaartarfiup Kisitsisitigut Toqqorsivianeersuussapput (stat.gl), aqqutaanilu takornariaqarnikkut paasissutit ilaatigut Island’imeersut, nunanit allaneersut nunallu immikkoortoqarfiineersut innersuussutigineqartassapput, nunat pineqartut naatsersueqqissaartarfii imal. nunat killeqarfii qaangerlugit suliniaqatigiiffiit soorlu unwto.org, atorlugit. Takussutissiat paasissutillu ataatsimoortoqatigiit tamanut atukkiunneqarput, unalu nalunaarusiaq powerpoint’inngorlugu aaneqarsinnaavoq, tassanilu takussutissiat oqaasertallu killeqanngitsumik atugassiarineqarlutik. Aamma mail’ikkut pisisartoqarfinnik misissuinermut siunnersorti Mads Lumholt (lumholt@greenland.com) pisariaqartitsinermi attavigineqarsinnaavoq, pillugit paasissutiniit immikkut atorfissaqartitanik pissarsiniarnermi, naatsersuinerit imal. takussutissiat eqqarsaatigalugit.stat.gl unwto.orglumholt@greenland.com Timmisartumut ilaasut kisitsisinngornerat eqqarsaatigalugu maluginiarneqassaaq, Naatsersueqqissaartarfik, VG aammalu Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoqarfik ataatsimoorullugu najukkamik nalunaarsuineq 1. juli 2014 aallarnerfigalugu atuutilersimmassuk. Tamannalu peqqutaavoq annertusiartortoqarneranut naatsersuutit uani nalunaarusiami saqqummiunneqartut, taamaallaat tunngaveqarmata Q3-14’ip aamma Q3-15’nip sanilliunnerigut. Tassunga aallaaviulluni perngaataasumik piffissaq siulleq sanilliunneqarsinnaasoq pigineqalermat aatsaat. Siunissami paasissutit ukiutigut tunuliaqutaat sivitsoriartortillugu, periarfissagissaarneruleriartussaagut paasinnittaatsit siumut isiginerusut aammalu itisiliinerusut atulernissaannut. Nuna najugaqarfigisamik nalunaarsuineq VG Naatsersueqqissaartarfillu suleqatigiillutik najukkamik nalunaarsuineq pisariillisaleruttorpaat, paasissutit timmisartornermut, immakkut takornariaanermut aammalu unnuisarnerit pillugit. Maannakkumut nunat nalunaarsorneqarsinnaasut imminnut ataqatigiivissimanngillat, 2016’ili eqqarsaatigalugu ilimanarpoq nalunaarsuinermi sammiviit pingasut taaneqartut pillugit paasissutinik anisitsisinnaanissaq nunanit 26’usunut ukununnga: Avannaa: Kalaallit Nunaat, Danmark (Savalimmiormiut ilanngull.), Sverige, Norge. Europa: Tuluit Nunaat, Tyskland, Frankrig, Schweiz, Østrig, Holland, Spanien, Italien, Rusland, Polen aammalu ’Europa’p sinnera’. Kangia: Kina, Japan, Sydkorea, Taiwan, Hong Kong, Malaysia, Indonesien, Singapore aammalu ’Kangiata sinnera’. Qaavatigut: USA, Canada, Australien aammalu ’Allat’. Air Greenland’imik suleqateqarneq VG’mut annertuumik iluaqutaavoq massakkut aamma Air assigiinngitsutigut Greenland’imik suleqateqarnissamut isumaqatigiissuteqalermat, ilaatigut pisisartoqarfinnik misissuineq eqqarsaatigalugu. Uunga upernaamut ataatsimut inniminniisimavugut, Tuluit Nunaanni USA’milu (akissuteqartut 4.000 atorlugit) sukumiisumik pisisartoqarnikkut misissueqqissaarnernik, misissueqqissaartarfik nit-kiel.de atorlugu. Aammattaaq VG’p NATA qinnuigisimavaa Tyskland’imi misissueqqissaarneq assingusoq Q1-16’imut tunngasoq aningaasaliiffigeqqullugu, tamannalu akuersaarneqarsimavoq. Misissueqqissaarnerit annertuut marluk taaneqartut inerneri, inuutissarsiortunullu ilisimasat nalillit taaneqartut siammarternissaat qilanaaralugit.

3. TIMMISARTUMUT ILAASUT KISITSISINNGORLUGIT Nuup mittarfianiit takornariatigut qaffariaat 5,8% pitsaasuuvoq. Taamaattoq Island’ikkut aqqut atorlugu Nuummut/Nuummiit takornarissat amerlassusaat suli annertunngilaq, sanillikkaanni takornarissat Kangerlussuakkoortut amerlassusaat. Tamanna pillugu ajoraluartumik erseqqissunik Massakkut paasissuteqanngilagut, kisianni nalinginnaasumik timmisartut Dash-8’at (ilaasut 37’it) ullormut sisamat-tallimat Q3’p iluani aammalu timmisartut sisamat-tallimat ukiup sinnerata ulluinnaani. Allatut oqaatigalugu ukiumut ilaasut 50.000 miss. Taamaattumik paasissutit ataani taaneqartut atorsinnaanngilagut, Nuummut aammalu Sermersooq Kitaa ataatsimut isigalugu takornariatigut tikerarneqarnera pillugu oqaaseqarnissamut. Taamaattoq takussutissaavoq pitsaasoq oqariartuuteqartorlu, toqqaannartumik Island’ikkut attaveqarneq pitsaasumik sunnerneqartoq, ukiuni makkunani ataatsimut isigalugu Island’imi takornariaqarnikkut pitsaasumik ineriartornermiit. Timmisartunut ilaasut pillugit takussusiami ersipput Kalaallit Nunaannut Canada’mullu annertuumik appariaatit, pingaartumik aallaveqartoq 2014’imi takornariaqarfiunerpaap kingorna aqqutip Nuuk-Iqaluit unitsinneqarneranik. Allat appariarfiunerujussuanut peqqutaagunarpoq, misissueqqaarnerit unikaallannerat. Ajoraluartumik tamanna erseqqissarnerusinnaanngilarput. Nuummut pisisartoqarfiit annerit Island’ikkoortut suli tassaapput Danmark, Island aamma Canada. USA’lli Canada angujartorlugu. 1/1-16 aallarnerfigalugu VG Mittarfeqarfiillu suleqatigiillutik anguniarsimavaat, nunat najugaqarfittut nalunaarsorneqarsinnaasut amerlinissaat, nunallu makku ilanngunneqarput: Schweiz, Østrig, Holland, Polen, Hong Kong, Singapore, Malaysia, Indonesien, Sydkorea aamma Australien. Kilde: stat.gl Sermersuumi (Kitaani) annertuseriaat (Kalaallit Nunaanneersut ilanngull.): -5,1% Sermersuumi (Kitaani) annertuseriaat (takornarissat): minnerpaamik 5,8% Nunap immikkoortui ataatsimut annertuseriaat (Kalaallit Nunaanneersut ilanngull.): 9,8% Nunap immikkoortui ataatsimut annertuseriaat (takornarissat): 24,9%

4. UNNUINERIT KISITSISINNGORLUGIT Timmisartunut ilaasut Q3-14-miit ullumikkumut taamaallaat kisitsisaatigaagut, taamaattorli unnuinerit 2014-miit 2015-miillu tamakkerlugit kisitsisaatigalugit, taamaattumik ukiumut qaffariaat uani takutissinnaallugu. Takornarissat unnuisut amerleriaataat 2,7%, naapertuuppoq aqqummut Nuuk-Reykjavik ilaasut amerlassusaannut, aammalu takornariaqarneq ataatsimut isigalugu Sermersooq Kitaanut pitsaasumik takussutissaalluni. Aqqut Nuuk-Iqaluit unitsinneqarmat naatsersuutigineqarsinnaagaluarpoq ’ajornerusumik’ angusaqarnissaq. Tamatumalu takutippaa Sermersooq Kitaanut aamma Nuummut Kangerlussuakkut angallanneq qitiusumik pingaaruteqartoq. Nunarsuarmi takornariaqarnikkut qaffariaat Europa’mi 3,7%’iuvoq (nunarsuup immikkoortuini annikinnerpaajulluni), taamalu Asia-Pacific qaffakkiartornerpaaffiusoq 6,7%’inik (tigusiffik: Statista.com). Taamaattumik Sermersooq Kitaani ineriartornermut unnuinerit amerliartornerat takussutissani erseqqinnerpaajuppat, nunap immikkoortuatut Europa’mi kisitsisit agguaqatigiisinneriniit qaffasinnerulaarpoq, takussutissaallunilu pitsaasoq.Statista.com Ukiut kingulliit siammariartupiloorsimavoq inummiit inummut inissarsititsineq, airbnb.com atorlugu. Tamannalu Nuummut aamma anngussimalluni. Taamaattumik Nuuk akuttunngitsumik (aasaaneranili takornmariaqarnerpaaffiunngitsuni) tigusisinnaanikkut killiffeqartarneq atugarisaraluaa, sakkut Airbnb’tut ittut tamakkiisumik tigusisinnaaneq annertusarpaa, tamannalu takornariaqarnermut pitsaasuuvoq. Tunngaviusumillu unnuisarfeqarnikkut unammilleqatigiinnerulerneq peqqinnartuuvoq. Kilde: stat.gl Sermersuumi (Kitaani) annertuseriaat (Kalaallit Nunaanneersut ilanngull.): 9,5% Sermersuumi (Kitaani) annertuseriaat (takornarissat): 2,7% Nunap immikkoortui ataatsimut annertuseriaat (Kalaallit Nunaanneersut ilanngull.): 4,3% Nunap immikkoortui ataatsimut annertuseriaat (takornarissat): 1,3%

5. UNNUINERIT KISITSISINNGORLUGIT Sermersooq Kitaanut paasissutit tikkuussineri ersernerlupput. Tikeraat amerlassusaat (takornarissat) nunap immikkoortuata unnuisarfiini, -2,1%’inik appariaateqarneq, takornarissat-unnuinerini 2,7%’inik qaffariarneq tikkuussivoq, agguaqatigiisillugu takornariaq ataaseq malunnaatilimmik unnuinernik amerlanernik pisisimasoq 2014’imut sanilliullugu. Pissuseq tamanna illuatungaanut sammivoq, Kalaallit Nunaanni ataatsimut pissutsinut sanilliullugu. Taama nutaamik pissuseqartoqarneranut peqqutaasinnaavoq, ataatsimut isigalugu takornariaq tikittartoq immikkooruteqartoq, taamalu sivisunerusumik uninngasartoq. Immaqa tamanna attuumassuteqarpoq aqqutip Nuuk-Iqaluit 2014’ip naanerani matuneqarneranut. Imaassinnaavoq Iqaluit aqqusaarlugit tikeraat ataatsimut isigalugit 2014’ip ingerlanerani Nuummi unnuinikinnerusimasut, 2015’imi agguaqatigiisillugu takornariaq sivisunerusumik uninnganerusimalluni. Taamaappat appariaat -2,1% takussutitut ernummatigisinnaasatut ajorluinnartuunngitsoq. Takussutissaq pingaarneq suli unaavoq ’unnuinerit qassit tunineqarpat’ – isertitaqarnermut takussutissaq erseqqinnerulluni tikeraat amerlassusaannut sanilliullugu. Kilde: stat.gl Sermersuumi (Kitaani) annertuseriaat (Kalaallit Nunaanneersut ilanngull.): 5,7% Sermersuumi (Kitaani) annertuseriaat (takornarissat): -2,1% Nunap immikkoortui ataatsimut annertuseriaat (Kalaallit Nunaanneersut ilanngull.): 9,2% Nunap immikkoortui ataatsimut annertuseriaat (takornarissat): 4,6%

6. IMMAKKUT ANGALASUT KISITSISINNGORLUGIT Misissueqqissaartarfik PG Wild 2015’imi Qaqortoq, Ilulissat aamma Ittoqqortoormiit aallaavigalugit ataatsimut VG’mut takussusiorpoq, immakkut tikeraat 1.649’ut aammalu inuttaasut 279’it tunngavigalugit: Akisuniit 89%’it Kalaallit Nunaannut tikeraarnertik assut iluarisimaarpaat 61%’it allaat misigalutik naatsersuutitik pitsaasumik qaangerneqartut Sulisut inussiarnisaarnerat, sumiiffinni inussiarnisaarneq aamma siuttulerluni takusassarsiorneq taakkuupput iluarisimaarneqarnerpaajusut (tamarmik iluarisimaarneqarnerat toqqagassanit tallimaasuniit 4,3’p aamma 4,1’ip akornaniillutik). Immakkut takornariartaatitigut tikeraaniit 98%’it nunamut ikaarsimapput aammalu tikeraaniit 92%’it siullermeertumik Kalaallit Nunaanniillutik Tikeraaniit 76%’it ikinnerpaamik 65’inik ukioqarput aammalu agguaqatigiisillugu tikeraaq inoqutigiittut isertitaqarluni 600.000 kr’inik Naalagaaffiit unuliaqutaasut siulliit 4: USA 48%, Tuluit Nunaat 21%, Tyskland 12% aamma Australien 6% Immakkut angalasunut akitsuutip januar 2015 aallarnerfigalugu allanngortinneqarpoq tulannermut akitsuut naatsersorneqalerluni tulannerit amerlassusaat umiarsuup initussusaanut sanilliullugu, taamalu immakkut tikeraamut ataatsimut akitsuut atorunnaarluni. Taamaattumik 2015 2014’imut sanilliussinnaanngilarput, akitsuutitoqaq (’pax tax’) umiarsualiviit imal. nunap immikkoortuanut aaliangersimasumut attuumatinneqanngimmat. Ataatsimulli isigalugu immakkut angalaneq 2014’imiit 2015’imut qaffariarsimavoq 10,8%’inik. Akitsuutip nutaap nalunaarsorpai umiarsualivimmut aaliangersimasumut tulanneq, ilaasut qassiuneri, kiisalu naalagaaffik tikeraap tunuliaqutaa (assigiinngitsut 20’at angullugit). Ullumikkumut Kalaallit Nunaata immikkoortui taamaallaat ataatsimut takuneqarsinnaapput naalagaaffik tunuliaqutaasoq uuttutigalugu. Aajuku nunat 10 siulliit: Tyskland, USA, Tuluit Nunaat, Canada, Frankrig, Danmark, Schweiz, Australien, Østrig aamma Kina. Kilde: stat.gl

7. EQIKKAANEQ Sermersooq Kitaa Kalaallit Nunaannit isigalugu Ukiup siulianut sanilliullugu Q3-15’imi toqqaannartumik nunap avataanut angalasut ikinnerusimapput, tamannalu peqquteqarpoq ilaasut Kalaallit Nunaanni najugallit pissutsit naapertorlugit ikileriangaatsiarnerat, aqqutillu Nuuk-Iqaluit unitsinneranut attuumassuteqarnerugunarluni. Immikkoortukkaatut takornarissat kisia qiviaraanni qaffariaat annertussuseqarpoq 5,8%. Timmisartumut ilaallutik Kangerlussuakkut nunap immikkoortuanut isaasut oqaatigineqareersutuut paasissutissaateqarfiginngilarput. Kisianni unnuinernut kisitsisit takussutissaqarput pitsaasunik. Qaasuitsumi aamma Qeqqanilu timmisartumut ilaasut unnuinerillu eqqarsaatigalugit takornariaqarnikkut qaffariaatit pitsaviit pigineqarput. Kujallermi takornarissat timmisartumik angalasut amerleriarsimapput (6,1%), takornarissalli unnuisarneri appariarlutik (-27,8%). Sermersooq Tunumi timmisartumik angalasut (-1%) aammalu takornarissat unnuisarneri (-17,9%) ikileriarsimapput. Colourful Nuuk (Nuuk uummaarissoq) Sermersooq Business Council, nunap immikkoortuani takornarialerisut aamma VG peqatigalugit, Sermersooq Kitaani tikitassat pingaarnersaat ataqatigiissumik ilisimaneqalersinniarneqarpoq. Qanoq ilisimaneqarnissaanik sanarfinermi, illoqarfik nutaaliaasutut illoqarfittullu qitiusutut (mikisuararsuartut) saqqummersinniarneqarluni, immikkut illuinnartunik piorsarsimassutsikkut pinngortitakkullu avatangiisilittut. Illuatungaani soqutiginnilersinneqarsinnaallutik sivikitsumik tikeraat (city breaks), aammali suli soqutiginnilersinniassallugit misigisassarsiortutut atuisut nunarsuarmi angalasut, pinngortitamik nuannarinnittut/unnersiutiginnittut aamma piorsarsimassutsinik nuannarinnittut /unnersiutiginnittut. Atuisut immikkoortukkaat taakku ’Colourful Nuuk’ aqqutigalugu neqeroorutissaqarfigineqarmata. Piseqqusaarinermi nalilersussallugu pissusissamisuussaaq, atuisartoqatigiit sorliit sammiviginiarneqarnersut. Tassami assitaliussat, oqaatsit atukkat tunisassiallu ataqatigiissuutissagaanni immikkoorteqqissaartariaqarmata. VG najoqqutassianik inerisaanikuuvoq, atuisoqatigiit immikkut qanoq attavigineqarsinnaaneri pillugu. Taanna uannga aaneqarsinnaavoq: goo.gl/32g4yH.goo.gl/32g4yH Pisisartoqarfimmi ineriartorneq Atuisut ilisarnaataat pillugit pisisartoqarfinnik misissuinerit annersaasa ilaat uani atuarneqarsinnaavoq: goo.gl/BSiHJy, Sermersooq Kitaanullu attuumassutillit ilisarnaatit makku erseqqissarlugit:goo.gl/BSiHJy #1 Nutaanik misigisassarsiorneq #3 Piorsarsimassuseq (immikkullu ittumik neqeroorutit) toqqammavigalugu tikitassamik toqqaaneq #6 Qarasaasiakkut attaveqaatitigut tusaamaneqarnerup isumaginera. Oqaluttuarineqarpoq takornarissat misigisassarsiorusussuseqariartortut (tassa angalanerit piorsarsimassutsimik, pinngortitamik misigisanillu nutaanik imallit), taamalu tikitassat nalinginnaasuunngitsut ujartorneqariartortut. Kiisalu pingaaruteqariartorluni, tunisassiat unnuinissamullu periarfissat qanoq nalilersorneqarnersut, soorlu TripAdvisor aqqutigalugu. TripAdvisor soorlu atoraanni, saqquminerulerneq/ujarneqarsinnaaneq annertusineqassapput. 2015’ip qaammataani kingullerni Tuluit Nunaat aamma USA qaffaateqarsimapput 9% aamma 10% (tigusiffik: LA Times aamma ons.gov.uk). Kaammattuutigerusunnarpoqpisisartoqarfiit taakku sammivigineqarnerunissaat, taakkuuppummi atuisartoqatigiit Keflavik’ikkut angalasartut amerlanersaaat, maluginiagassamillu annertusiartorfiullutik.LA Timesons.gov.uk

8. Suliarinnittoq, Mads Lumholt Visit Greenland