1. KuntaIT Kuntien arkkitehtuurien kehittäminen Jyväskylän yliopisto 6.9.2010 Tommi Oikarinen, VM, KuntaIT

2. pp.kk.vvvv Osasto Sisältö  Kokonaisarkkitehtuuri  Lakiesitys julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta  KuntaIT arkkitehtuuri 2010 – 2011  Mitä hyödynnettävää on jo olemassa?

3. pp.kk.vvvv Osasto Kokonaisarkkitehtuuri (KA) Enterprise Architecture (EA)  Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa, kuinka organisaation toimintaprosessit, organisaatioyksiköt, tiedot ja järjestelmät toimivat kokonaisuutena.  Kehittämisen tulee olla toimintalähtöistä ja lähteä liikkeelle organisaation strategisista tavoitteista ja kansalaisille tarjottavien palveluiden parantamisesta.  Näin saadaan parempia tuloksia kuin lähtemällä liikkeelle teknologian tai säästötavoitteiden näkökulmasta.  Kokonaisarkkitehtuuri on  suunnittelumenetelmä, jolla tuotetaan toiminnan ja IT-ratkaisujen tavoitetilan kuvaukset.  kuvaukset tavoitetilasta, nykytilasta ja siirtymäpolusta tavoitetilaan.  toiminta- ja hallintamalli, jonka avulla ohjataan suunnittelua, tunnistetaan ja poistetaan päällekkäinen kehittämistyö, varmistetaan laatu ja saadaan tehdyt suunnitelmat laajasti uudelleen käytettäviksi.  Tiekartta, jonka avulla organisaatio rakentaa kokonaisarkkitehtuurinsa Tietoturva ja integraatio Toiminta Palvelut Prosessit Tiedot Käsitteet Tietomallit Tieto- järjestelmät Tieto- järjestelmä- ratkaisut Teknologia Teknologia- ratkaisut Näkökulmat: Arkkitehtuurilla tarkoitetaan kokonaisuuden ja sen osien rakennetta ja osien välisiä suhteita, sekä periaatteita ja suuntaviivoja niiden suunnittelemiseksi ja kehittämiseksi.

4. pp.kk.vvvv Osasto - Kokemuksesta oppiminen - Kyvykkyyksien kehittäminen - Ammatillinen kehittyminen Kokonaisarkkitehtuuri on... Lähde: FEAR-projekti 2009 (mukailtu) KA parhaat käytänteet KA parhaat käytänteet KA tuotokset KA tuotokset KA työkalut & kuvauskanta KA työkalut & kuvauskanta KA menetelmä KA menetelmä Hallinta- malli Toiminta Palvelut Prosessit Tiedot Käsitteet Tietomallit Tieto- järjestelmät Tieto- järjestelmä- ratkaisut Teknologia Teknologia- ratkaisut

5. pp.kk.vvvv Osasto Arkkitehtuuria käytetään keskeisenä ohjausvälineenä  Visio ja strategia sekä toiminnan ja talouden suunnittelu ohjaavat arkkitehtuurin kehittämistä.  Arkkitehtuurilla hallitaan kokonaisuutta ja ohjataan hankkeiden valintaa hankesalkkuun.  Arkkitehtuurilla ohjataan hankkeen suunnittelua.  Hankkeessa voidaan havaita muutostarpeita arkkitehtuuriin.  Arkkitehtuurilla ohjataan hankkeessa kehitettävien toimintoprosessien ja tietojärjestelmien suunnittelua.  Toimintoprosessien ja tietojärjestelmien kehittämisen ja käyttöönoton kautta arkkitehtuurin tavoitetila muuttuu nykytilaksi. Visio ja strategia Tietojärjestelmien kehittäminen Toiminnan kehittäminen Tiedon hallinnan kehittäminen Arkkitehtuurin hallinta Hankesalkun hallinta Hankehallinta Järjestelmäkehityksen hallinta Toiminnan ja talouden suunnittelu

6. pp.kk.vvvv Osasto Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun hyödyt  Enemmän ja parempaa tietoa organisaation tilasta ja tilanteesta: Järjestelmällisen suunnittelun myötä saadaan enemmän ja laadukkaampaa tietoa organisaation tilanteesta. Tämä johtaa investointien kohdentumiseen oikeisiin asioihin ja investointien riskien pienenemiseen.  Päätöksenteon nopeutuminen: Laadukkaamman ja ajantasaisemman tiedon perusteella on mahdollista tehdä parempia ja nopeampia päätöksiä. Dokumentoiduilla toimintamalleilla ja rakenneratkaisuilla saadaan nopea tilannekuva sekä mahdollistetaan nopeampi reagointi muuttuviin tilanteisiin.  Muutosten vaikutuksia voidaan hallita: Kokonaisarkkitehtuuri tuo menetelmän ja työkalun muutosten vaikutusten läpikäynnille ja arvioinnille. Syy-seuraussuhteiden järjestelmällinen läpikäynti lisää ymmärrystä kehittämiskohteista ja auttaa parempien kehitysratkaisujen ja –päätöksien tekemisessä.  Rakenteiden vakiointi: Organisaation rakenteita ja toimintatapoja vakioimalla saavutetaan yhtenäinen kuva organisaatiosta ja sen tilanteesta. Tämä lisää organisaation hallittavuutta, johdettavuutta ja kehitettävyyttä. Vakioinnilla saavutetaan suurempi kehityspotentiaali sekä ketterämpi kehitysvauhti.  Rakenteiden uudelleenkäyttö: Rakenteiden vakioinnilla ja modulaarisella suunnittelulla saadaan aikaan yhteiskäyttöisyyttä ja uudelleen hyödynnettävyyttä. Tämä poistaa päällekkäisiä ja rinnakkaisia rakenteita sekä mahdollistaa rakenteiden kustannusten optimoinnin.  Parantunut riskienhallinta: Parempi tilannetietous ja suunnittelusystematiikka pienentävät investointien riskejä ja vähentävät virhepäätöksiä.  Asiakas- ja toimintalähtöinen ICT-kehitys- ja –ohjausmalli: Välineorientoituneesta järjestelmäkehityksestä päästään aitoon, organisaation tavoitteista lähtevään sekä asiakas- ja toimintalähtöiseen ICT-ratkaisujen kehittämiseen. Kokonaisarkkitehtuuri tuo järjestelmäsuunnittelun osaksi toiminnan kehittämistä.  Kokonaisoptimointi: Parempi tilannekuva ja kehittämisen kokonaisvaltaisempi suunnittelu poistavat päällekkäisen kehittämisen.

7. pp.kk.vvvv Osasto Arkkitehtuuriohjaus organisaation toiminnan kehittämisen syklissä

8. pp.kk.vvvv Osasto Strategian ja kokonaisarkkitehtuurin suhde Lähde: puolustusvoimat (mukaillen) Kehittämisohjelmien suunnittelu Hankesuunnittelu Kokonais- arkkitehtuurin suunnittelu Kokonais- arkkitehtuurin suunnittelu kokonaisarkkitehtuuri kehittämisohjelma tavoitteet ja strategiat strategisen tason suunnitelmat ml. kokonaisarkkitehtuuri Strategisen tavoitetilan suunnittelu osa-arkkitehtuurit kehittämisohjelmat ml. osa-arkkitehtuurit arkkitehtuurien käyttö hankeohjauksessa ja päätöksenteossa strategianmukaisten ratkaisujen kehittämiseksi

9. pp.kk.vvvv Osasto Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu / JHS Suunnitteluprosessi Arkkitehtuurin jäsennys Kuvausmallit

10. pp.kk.vvvv Osasto Kunnan konserni Kunnan kohdealueet Hyvinvointi Ympäristö Hallinto Arkkitehtuurin hallintamalli Yhteiset toiminnot  Kohdealueiden toimintojen, prosessien, palveluiden ja tietovarantojen määrittely  Yhteisten toimintojen, prosessien, palveluiden ja tietovarantojen määrittely  Arkkitehtuurin kohdealueiden vastuiden ja toimivallan määrittely:  yhteinen konsernin arkkitehtuuri  kohdealueiden/toimialojen arkkitehtuuri  Johtaminen ja muutostenhallinta eri kohteiden välillä Tukiprosessit Yhteiset ICT-palvelut Yhteiset tietovarannot

11. pp.kk.vvvv Osasto Asiakaspalvelua tukevat tietojärjestelmät Toimintamalli – arkkitehtuurit - järjestelmäkuvaukset Asiakaspalvelun toimintamalli Asiakaspalvelun prosessit Asiakaspalvelun viitearkkitehtuuri Asiakaspalvelun arkkitehtuurin hallintamalli Toiminnan tavoitteet

12. pp.kk.vvvv Osasto Tiekartta arkkitehtuurin suunnittelussa Kehittämiskohteen tavoitteet Kehittämisprojektin suunnittelu (kohde, rajaus, tuotokset, tehtävät, aikataulut) Kehittämisen toteutuksessa tarvittavan nykytiedon toteutus / kokoaminen Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän käyttö kehittämiskohteen toteutuksessa Kehittämiskohteen tavoitetilan arkkitehtuurin suunnittelu ja kuvauksen toteutus Kehittämiskohteen toteutuksen suunnittelu Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu Kehittämiskohteen arkkitehtuurin suunnittelu Tavoitteiden toteuttaminen hankkeissa ja projekteissa Nykytilan kuvausten hyödyntäminen Nykytilan kuvausten päivittäminen Tavoitteiden toteuttaminen hankkeissa ja projekteissa  Tiekartan rooli menetelmien ja prosessien rinnalla on jäsentää kuinka kunnan KA tehdään paloissa muun kehittämisen ohessa Tavoitetilan kuvausten hyödyntäminen Tavoitetilan kuvausten päivittäminen

13. pp.kk.vvvv Osasto Yleinen kokemus – valmistele KA-työ hyvin123 Tavoitteiden kirkastaminen ja rajaus Mitä on mahdollista saada aikaiseksi, mikä on tärkeää ja mikä vain muuden hyödyllistä 4 Lähtötilanteen täsmentäminen Mitä ollaan jo tehty ja saatu aikaiseksi. Mikä on toiminnallisen tavoitetilan taso, mitä teknologiaratkaisuja siitä voidaan kehittää Kuvattavien kohteiden valinta Valitaan KA-kehyksestä tavoitteiden, rajauksen ja lähtötilanteen mukaiset keskeiset kuvauspohjat. Kuvaamisen suunnittelu ja organisointi Kuvaamisen tarkennettu suunnittelu, vaiheistus ja aikataulutus, resursointi ja vastuunjako

14. pp.kk.vvvv Osasto Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksen ja yhteentoimivuuden kehittäminen

15. pp.kk.vvvv Osasto Tietohallinnon ohjaus ja yhteentoimivuus  Eduskunnan ja hallituksen linjaukset  Jatkuvasti myös julkisessa keskustelussa  Miksi?  Asiakaskeskeiset palvelut  Tuottavuuden lisääminen  Miten?  Informaatio-ohjausta, talousohjausta, rakenteita ja sääntelyä  Mitä?  Arkkitehtuurit, yhteentoimivuus, yhteiset palvelut + muut  Kuka?  Koko julkinen sektori yhdessä  VM ohjaa ja koordinoi

16. pp.kk.vvvv Osasto Hallituksen esitys  Esityksen mukaan valtiovarainministeriön toimialana ja tehtävänä olisi huolehtia julkisen hallinnon tietohallinnon yhteentoimivuuden ohjauksesta.  Yhteentoimivuuteen pyritään ottamalla käyttöön yhtenäiset julkisen hallinnon ja valtionhallinnon toiminta-, tieto-, järjestelmä- ja teknologiaarkkitehtuurien suunnittelu- ja kuvaamisjärjestelmät, yhteentoimivuuden edellyttämät kuvaukset ja määritykset, julkisen hallinnon tietohallinnon yhteiset palvelut sekä muut tietohallintoon liittyvien yhtenäisen toiminnan kannalta tarpeelliset toimenpiteet.

17. pp.kk.vvvv Osasto Hallituksen esitys  Tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli, jolla aikaansaadaan edellytykset julkisen hallinnon tietohallinnon yhteentoimivuudelle sekä sen toteuttamista koskevat yleiset periaatteet, kuten tietojärjestelmien rajapinnoille asetettavat vaatimukset ja lakiin perustuva standardointijärjestelmä.  Julkisen hallinnon viranomaisella olisi tietojärjestelmien yhteentoimivuuden varmistamiseksi lakiin perustuva velvollisuus suunnitella ja kuvata toiminta-, tieto-, järjestelmä- ja teknologia- arkkitehtuurinsa standardin mukaisesti.  Julkisen hallinnon viranomaisilla olisi lisäksi lakiin perustava velvollisuus noudattaa julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi ja varmistamiseksi laadittuja ja ylläpidettyjä yhteentoimivuuden edellyttämiä kuvauksia ja määrityksiä, joiden sisältö määriteltäisiin asetuksissa.

18. pp.kk.vvvv Osasto Hallituksen esitys  Valtiovarainministeriön tehtävänä olisi huolehtia julkisen hallinnon tietohallinnon yleisestä ohjauksesta ja se koskisi erityisesti  julkisen hallinnon toiminta-, tieto-, järjestelmä- ja teknologia- arkkitehtuurin (kokonaisarkkitehtuuri) suunnittelua ja kuvaamista  valtionhallinnon toiminta-, tieto-, järjestelmä- ja teknologia- arkkitehtuurin (kokonaisarkkitehtuuri) suunnittelua ja kuvaamista  julkisen hallinnon tietohallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin mukaisten yhteentoimivuuden edellyttämien kuvausten ja määritysten laatimista ja ylläpitoa  julkisen hallinnon tietohallinnon yhteisten palvelujen ja muiden tietohallintoon liittyvien yhtenäisen toiminnan kannalta tarpeellisten toimenpiteiden ohjausta  Julkisen hallinnon tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tarkoitetaan kuvausta julkisen hallinnon organisaatioiden, palveluiden ja toimintaprosessien, tietojen, tietojärjestelmien ja teknologian muodostaman tietohallinnon kokonaisuuden rakenteesta ja sen osien välisistä suhteista. Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa, kuinka organisaation toimintaprosessit, organisaatioyksiköt, tiedot ja järjestelmät toimivat kokonaisuutena.

19. pp.kk.vvvv Osasto Interoperability Levels (IDABC: EIF 2.0)

20. pp.kk.vvvv Osasto Yhteisten palvelujen luokittelu

21. pp.kk.vvvv Osasto Muita ohjauksen kohteita  Tietovarantojen käyttö  Tietoturva  Varautuminen  Tietojärjestelmähankkeiden arviointi ja ohjaus  Osaaminen  Sähköisten palveluiden laatu

22. pp.kk.vvvv Osasto Lain voimaantulo  Julkisen hallinnon viranomaisen on noudatettava tämän lain velvoitteita lain voimaantulosta lähtien tietojärjestelmiä olennaisesti muutettaessa sekä uusia järjestelmiä ja palveluja hankittaessa  Julkisen hallinnon viranomaisen on aloitettava lain 7 §:n mukaisen kokonaisarkkitehtuurin kuvauksen laatiminen kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta ja saatettava työ loppuun kolmen vuoden kuluessa lain voimaantulosta.  Julkisen hallinnon viranomaisen tietojärjestelmät on saatettava vastaamaan tämän lain tarkoitettuja kuvauksia ja määrityksiä neljän vuoden kuluessa asiaa koskevan asetuksen voimaantulosta  Julkisen hallinnon viranomaisen on otettava tarvitsemansa 10 §:ssä tarkoitetut palvelut käyttöön kahden vuoden kuluessa siitä, kun palvelu on käytettävissä tai viimeistään kun kyseistä palvelua vastaavan itsenäisesti hankitun palvelun palvelusopimus päättyy.

23. pp.kk.vvvv Osasto KuntaIT: Kuntien arkkitehtuurien kehittäminen

24. pp.kk.vvvv Osasto Tunnistetut jatkokehittämiskohteet  Kunnan KA-toteuttaminen  Mitä KA-tarkoittaa kuntaorganisaatiossa ja mitä hyötyä kunnan KA:n rakentamisesta on?  Miten KA-kannattaa toteuttaa?  Kunnan KA:n hallinta, ylläpito ja kehittäminen  Miten KA-kokonaisuutta käytetään?  Miten KA:ta hallitaan?  Yhteisten toteutusten ja parhaiden käytäntöjen hyödyntäminen  Paljon on jo olemassa. Mitä ja missä?  Miten olemassa olevia tuotoksia käytetään / kannattaa käyttää?  Yhteisten toiminnan kehittämistä tukevien arkkitehtuurilinjausten ja - kuvausten toteuttaminen yhdessä Tietolähde: Kuntasektorin arkkitehtuuriryhmä + Kuntien arkkitehtuurien kehittämisen kesäseminaari 2010 + KuntaIT jalkautusohjelma (Yht. n. 100 kuntaa)  paintopisteen muutos aikaisemmasta: toteutettujen tuotosten hyödyntämisen ja käytön edistäminen kuntasektorilla 24

25. pp.kk.vvvv Osasto Kunnan kokonaisarkkitehtuurin perustaminen -hanke Kokonaisarkkitehtuurin osa-alueet (käytännöllinen lähestymistapa)  Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä = yhteinen tapa suunnitella ja kuvata arkkitehtuuria  Arkkitehtuurin hallintamalli = toimintamallit, prosessit ja vastuut joilla arkkitehtuuria kehitetään ja hallitaan  Arkkitehtuurilinjaukset ja kuvaukset = tavoite- ja nykytilan kuvaukset (varsinaiset arkkitehtuurituotokset)  Tiekartta organisaation arkkitehtuurin kehittämiseksi = suunnitelma ja polku organisaation arkkitehtuurin kehittämiseksi asetettuun tavoitteeseen  Hankkeen tavoitteena auttaa työhön osallistuvia kuntia käynnistämään oman kokonaisarkkitehtuurinsa kehittämisen ja kuvaamisen sekä arkkitehtuurin käytön kehittämistoiminnan apuvälineenä 25

26. pp.kk.vvvv Osasto Tavoitteet 2010 - 2011  Kuntien kokonaisarkkitehtuuriosaamisen lisääminen kokonaisarkkitehtuurin rakentamista ja sen hallintaa varten  organisaation toiminnallisen ja teknologisen ympäristön parempi hallita  toiminnallisten tavoitteiden vaatimusten parempi huomioiminen IT-kehittämisessä  yhteentoimivuuslainsäädännön vaatimuksiin vastaaminen  Olemassa olevien menetelmien ja kuvausten hyödyntäminen  miten toimintaa voidaan kehittää kustannus-tehokkaasti hyödyntämällä olemassa olevia toteutuksia ja kehittämismalleja  olemassa olevien palveluiden parantaminen ja kustannussäästöt palveluiden käytössä  Yhteisten tavoitearkkitehtuurien kehittämien yhteistyössä  yhdenmukaisen toiminnan ja palveluiden kehittäminen yhteisten periaatteiden avulla  tiedon hallinnan parantaminen  yhteentoimivuuden toteutumisen varmistaminen 26

27. pp.kk.vvvv Osasto Tavoitteena ole hyödyt  KA-toiminnan ja hallintamallin avulla kun voi:  edistää koko kunnan ICT-ratkaisujen yhteensopivuutta ja kattaa näin kaikki kunnan päätöksentekotasot.  edistää kuntasektorin sähköisten palveluratkaisujen yhteentoimivuutta, siirrettävyyttä ja monistettavuutta ja tätä kautta parantaa palveluiden laatua sekä toimialojen että loppuasiakkaiden näkökulmasta sekä kustannustehokkuutta  luoda käytännöt oman arkkitehtuurin yhteensopivuuden varmistamiseksi julkisen hallinnon ja kuntasektorin arkkitehtuurinhallinnan kanssa, jolloin julkisen hallinnon yhteisten ratkaisuiden hyödyntäminen tehostuu ja yhteiset ratkaisut vastaavat aikaisempaa paremmin kunnan tarpeisiin  huolehtia paremmin arkkitehtuurin elinkaaresta ja siitä, että arkkitehtuurilinjauksia kehitetään ja muutetaan aitojen toimintaympäristön tarpeiden mukaan  edistää johtamisprosessien ja muutoksenhallinnan kautta toiminnan ja tietohallinnon yhteistyötä  hallintamalli on väline kunnan arkkitehtuuriosaamisen kehittämiseen 27

28. pp.kk.vvvv Osasto Lopputulokset osallistuvalle kunnalle

29. pp.kk.vvvv Osasto Arkkitehtuurin hallintamallin prosessien kehittäminen Arkkitehtuurin johtaminen Sidosarkk. ja lakimuutosten seuranta ja huomiointi Arkkitehtuuritoiminnan seuranta ja mittaus Yhteentoimivuuden varmistaminen Arkkitehtuurin kehittämisen suunnittelu & ohjaus Muutostekijät Strategia Lakimuutokset Sidos- arkkitehtuurit Budjetti Uudet teknologiat Uudet standardit Uusi osaaminen Org.muutokset Nykytilan haasteet Tarpeet Mittarit ja mittaukset Viestintä ja koulutus KA-tiekartta Arkkitehtuuri- lausunnot Organisaatio, vastuut Viestintä- & koulutus- aineisto Kehittämisideat ja -projektit muutoshallinta Muutospyynnöt Arkkitehtuurin hyödyntäminen & noudattaminen Arkkitehtuurin soveltaminen vuosisuunnittelussa KA-lausunnot Arkkitehtuuri- tiivistelmät Strategia Budjetti Uudet teknologiat Tarpeet, ideat Arkkitehtuurin soveltaminen ratkaisujen elinkaariprosessissa Arkkitehtuurilinjausten seuranta Arkkitehtuuri- kuvaukset

30. pp.kk.vvvv Osasto Kunnan arkkitehtuurin kehittämisen hallintatoiminnan 30  Kunnan KA-projektisalkun hallinta- ja työprosessit ja niiden kytkeytyminen osaksi kunnan muuta kehittämistoiminnan hallintaa  Kunnan kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen valmistelun, suunnittelun ja seurannan käytännöt ja työnkulkuprosessit  Muutoshallinnan organisaation tavoitteiden tai organisaation ulkopuolisen toiminnan huomioimiseksi kunnan kokonaisarkkitehtuurin kehittämisessä

31. pp.kk.vvvv Osasto Arkkitehtuurin kehittäminen ja käyttö 31  Kunnan kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun vuosikellon, joka kytkeytyy osaksi kunnan muita suunnitteluprosesseja  Mallit ja ohjeet kunnan arkkitehtuurilinjausten käytölle tietojärjestelmäratkaisuiden elinkaaren aikana  Projektinhallintamalliin kytkeytyvät arkkitehtuurin mukaisuuden laadunvarmistusmenettelyn

32. pp.kk.vvvv Osasto Kunnan arkkitehtuurin hallinnan rakenne / tasot  Arkkitehtuurin hallinnan ja käytön rakenne kunnassa  Kansallisten / yhteisten arkkitehtuurilinjausten hyödyntäminen  Kunnan arkkitehtuurilinjausten käyttö organisaatioss

33. pp.kk.vvvv Osasto JH-arkkitehtuurin käyttö ja kehittäminen Arkkitehtuurin hyödyntäminen & noudattaminen, huomiointi kansallisissa hankkeissa Muutoshallinta Kunnan arkkitehtuurin johtaminen Arkkitehtuurin kehittäminen Arkkitehtuurin kehittäminen Arkkitehtuurin viestintä ja käytön varmistaminen Arkkitehtuurin hyödyntäminen & noudattaminen, huomiointi kunnan hankkeissa  Miten kunta huomioi kansalliset kunnan arkkitehtuuriin vaikuttavat arkkitehtuurit  Miten kunta osallistuu julkisen hallinnon arkkitehtuurin kehittämiseen (vastaavuus kunnan tarpeisiin)  Miten kansallisissa kehittämishankkeissa huomioidaan kunnan arkkitehtuuri? Miten kansallinen ratkaisu vaikuttaa kunnan arkkitehtuurin kehittymiseen? JH arkkitehtuurin johtaminen Arkkitehtuurin kehittäminen Arkkitehtuurin kehittäminen Arkkitehtuurin viestintä ja käytön varmistaminen

34. pp.kk.vvvv Osasto Kunta Arkkitehtuuriryhmä Arkkitehtuuritoiminnan organisointi  Kunnan sisäisen kokonaisarkkitehtuurin hallinnan roolit ja vastuut (kohde-alueiden arkkitehtuurin omistajat ja vastuuhenkilöt)  Kunnan kokonaisarkkitehtuurin hallinnan liittyminen osaksi julkisen hallinnon yhteistä arkkitehtuurityötä ja arkkitehtuurin osaamisverkostoa (muut kunnat, valtion hallinto yms.) Arkkitehtuurin omistaja Arkkitehtuuri vastaava Toiminta Tietojärjestelmät Tieto Teknologia Tietoturva

35. pp.kk.vvvv Osasto Kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen tiekartta 35

36. pp.kk.vvvv Osasto Kehittämishankkeen toteutus

37. pp.kk.vvvv Osasto Kehittäminen kohdennettuna osallistujien tarpeisiin  Kehittämiskohteiden määrittely:  arkkitehtuurikyvyk- kyyden kypsyystasoarviointi  kohde (kunta, toimi, palvelukokonaisuus)  tavoitteet (strategia, kehittämishankkeet)  Kuntakohtainen toteutussuunnitelma 37

38. pp.kk.vvvv Osasto Kehittämistyön toteutus klinikkatoimintana  Klinikkatoiminta:  Yhteisten periaatteiden, tavoitteiden ja toteutussuunnitelman kiinnittäminen  Kehittämistyön toteutuksen suunnittelu kohde kunnassa  Toteutustyö kunnissa  arkkitehtuuritoiminnon suunnittelu ja toteutus  Toteutusten seuranta ja tuotosten sekä oppien jakaminen muille kunnille  yhteiset seuranta ja toteutusten purkupäivät 38 Klinikkatoiminnan suunnittelu Arkkitehtuuriklinikka 1 pv (perusteet) Arkkitehtuuriklinikka 1 pv (perusteet) Toteutuksen suunnittelu kuntaorganisaatiossa Arkkitehtuuriklinikka 2 pv (toiminnan perustaminen) Arkkitehtuuriklinikka 2 pv (toiminnan perustaminen) Arkkitehtuuritoiminnan perustaminen kuntaorganisaatiossa Arkkitehtuuriklinikka 3 pv (toiminnan käyttöönotto) Arkkitehtuuriklinikka 3 pv (toiminnan käyttöönotto) Arkkitehtuuritoiminnan ylläpito ja kehittäminen kuntaorganisaatiossa 11/201012/20101/20112/20113/20114/20115/20116/20117/2011 8/2011

39. pp.kk.vvvv Osasto Tehtävät ja aikataulu TehtäväAlkupvLoppupv Q3/2010Q4/2010Q1/2011Q2/2011Q3/2011Q4/2011 Asiantuntijapalveluiden hankinta9/201010/2010 Tarjouspyyntöasiakirjat9/2010 Kilpailutus ja hankintapäätös10/2010 Toteutuksen suunnittelu10/201011/2010 KA-klinikkatoiminnan toteutus10/20118/2011 Klinikkatoiminnan suunnittelu10/201012/2010 Osallistuvien organisaatioiden taustaselvitys (nykytila) 12/20101/2011 Klinikkapäivät1/20118/2011 KA:n toteutuksen kunnissa1/20118/2011 Klinikkatoiminnan arviointi9/2011  Klinikkatoiminnan osallistujamäärä: 15 – 20 kuntaa  Osallistumisen edellytys: kunta on tehnyt päätöksen arkkitehtuuritoiminnan käynnistämisestä ja resursoinut toteutuksen  Toteutuksen aikataulu:  yhteinen suunnittelu 10/2010 – 12/2010  klinikkapäivien ja kehittämisen toteutus kunnissa 1/2011 – 8/2011  toteutuksen onnistumisen arviointi 9/2011 ja mahdollisen seuraavan kierroksen valmistelun käynnistäminen

40. pp.kk.vvvv Osasto Arkkitehtuuriosaamisen koulutus

41. pp.kk.vvvv Osasto Arkkitehtuurikoulutus A.Kokonaisarkkitehtuurin peruskoulutus: mitä KA on ja mitä hyötyjä sen käytöstä on mahdollisuutta saada, mitä olemassa olevaa voi hyödyntää liikkeelle lähdössä (20 kunnalle) B.Kokonaisarkkitehtuuritoiminnan käynnistyspaketti: miten kunta aloittaa KA:nsa toteutuksen, mitä olemassa olevaa voi hyödyntää liikkeelle lähdössä ja miten (20 kunnalle) C.Arkkitehtuuriprojektien täsmätuki (KA-112): noudattaako / hyödyntääkö oma kehittäminen yhteisiä periaatteita ja linjauksia? voisiko asiat tehdä paremmin kuin miten ne on ko. projektissa toteutettu tai suunniteltu toteutettavaksi (30 - 40 projektille) 41

42. pp.kk.vvvv Osasto A. KA-peruskoulutus  Mitä KA on ja mitä hyötyjä sen käytöstä on mahdollisuutta saada  Mitä olemassa olevaa voi hyödyntää liikkeelle lähdössä 42  Johtamisen ja hallinnan apuväline  Kehittämiskohteiden tunnistamisen ja suunnittelut apuväline  Mitä ei tarvitse / kannata tehdä itse?  Mitä suosituksia, standardeja ja hyviä käytäntöjä kannattaa käyttää?  Kunnille jotka ovat kiinnostuneet ja halukkaita kehittämään kokonaisarkkitehtuuriaan  1 pv / kunta

43. pp.kk.vvvv Osasto B. Kokonaisarkkitehtuurintoiminnan käynnistyspaketti  miten kunta aloittaa KA:nsa toteutuksen  mitä olemassa olevaa voi hyödyntää liikkeelle lähdössä ja miten 43  Johtamisen ja hallinnan apuväline ko. kunnassa  Arkkitehtuurin käyttö ko. kunnassa  Tiekartta ja suunnitelma arkkitehtuurin kehittämiseksi ja arkkitehtuuritoiminnon pystyttämiseksi  Kunnille joka ovat päättäneet lähteä kehittämään omaa kokonaisarkkitehtuuriaan  2 pv / kunta + etukäteisvalmistelu

44. pp.kk.vvvv Osasto C. Arkkitehtuuriprojektien täsmätuki – KA-112  Noudattaako / hyödyntääkö oma kehittäminen yhteisiä periaatteita ja linjauksia?  Voisiko asiat tehdä paremmin kuin miten ne on ko. projektissa toteutettu tai suunniteltu toteutettavaksi?  Kommentointi / laadunvarmistuskohteita:  Kunnan keskeisten projektien arkkitehtuurikuvauksien  Kuntien tarjouspyyntöihin liittämät arkkitehtuurikuvausten  Kuntien suunnitelmat arkkitehtuurien toteuttamiseksi  Tiedon jakaminen:  Mitä olemassa olevaa pitää / kannattaa hyödyntää projektissa  Mistä löytyy vastaavia aikaisempia toteutuksia lisätietojen saamiseksi  Kuntien keskeisille arkkitehtuurien kehittämisprojekteille  1 pv / projekti 44

45. pp.kk.vvvv Osasto Mitä on olemassa ja mitä kannattaa hyödyntää?

46. pp.kk.vvvv Osasto Julkisen hallinnon menetelmät ja suositukset JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen. JHS 172 ICT-palvelujen kehittäminen: Esiselvitys JHS 173 ICT-palvelujen kehittäminen: Vaatimusmäärittely JHS xxx ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu JHS XXX Kehittämisprojektien ohjaus ja hallinta julkisessa hallinnossa ValtIT: arkkitehtuurin hallintamalli www.vm.fi ValtIT: arkkitehtuurin hallintamalli www.vm.fi KuntaIT: Kuntasektorin arkkitehtuurien hallintamalli https://wiki.kuntait.fi KuntaIT: Kuntasektorin arkkitehtuurien hallintamalli https://wiki.kuntait.fi FEAR: Kehittämishankkeiden FEAR ohjausmalli www.vm.fi FEAR: Kehittämishankkeiden FEAR ohjausmalli www.vm.fi KuntaIT projektinhallintamalli https://wiki.kuntait.fi KuntaIT projektinhallintamalli https://wiki.kuntait.fi Kuntasektorin ICT-varautumisen esitutkimus 10/2010 KuntaIT: Arkkitehtuurikyvykkyyden kypsyystasomalli https://wiki.kuntait.fi KuntaIT: Arkkitehtuurikyvykkyyden kypsyystasomalli https://wiki.kuntait.fi JHS 175: sanastotyö JHS 170: XML-skeemat JHS 152: Prosessien mallinnus JHS 174: Palvelutasot JHS 129 Julkishallinnon verkkopalvelun suunnittelun ja toteuttamisen periaatteet JHS 129 Julkishallinnon verkkopalvelun suunnittelun ja toteuttamisen periaatteet VAHTI ohjeet Kartturi – arkkitehtuurimalli (korkeakoulut) Kartturi – arkkitehtuurimalli (korkeakoulut) JHS 167: Neuvottelumenettelyn käyttö ICT-hankinnoissa JHS 169 Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö julkisessa hallinnossa

47. pp.kk.vvvv Osasto Asiointi Ohjaus Palvelut Tietovarannot Käyttöliittymä Kunnan sähköinen palveluympäristö Perinteiset operatiiviset järjestelmät MDS:t Kansalliset integraatiopalvelut Kansalliset tietojärjestelmäpalvelut Kansalliset perustietovarannot Yhteiset tekniset tukipalvelut Operat. kanta Kuntasektorin yhteiset palvelut Operat. kanta MDS:t Asiakasprofiili Sähköinen asianhallinta Yhteiset toiminnalliset palvelut Ydinprosessi- / palvelualuekohtaiset palvelut Integraatiopalvelu, prosessimoottori, palvelujen ohjaus Palvelunäkymät, sähköinen työpöytä, käyttäjärajapinta Sähköisen asioinnin peruspalvelut Kunnan sähköisen asioinnin viitearkkitehtuuri 2.0 https://wiki.kuntait.fihttps://wiki.kuntait.fi / KuntaIT arkkitehtuuri https://wiki.kuntait.fihttps://wiki.kuntait.fi / KuntaIT arkkitehtuuri Kuntasektorin SOA-linjaukset

48. pp.kk.vvvv Osasto Asiointi Käyttöliittymä Käyttöliittymä / asiointikerros Palvelunäkymät, sähköinen työpöytä, käyttäjärajapinta Sähköisen asioinnin peruspalvelut Asiointialustan vaatimusmäärittely https://wiki.kuntait.fihttps://wiki.kuntait.fi / KuntaIT arkkitehtuuri https://wiki.kuntait.fihttps://wiki.kuntait.fi / KuntaIT arkkitehtuuri Julkaisujärjestelmän vaatimusluettelo Palvelukomponenttien toteutusohje Käytettävyys- ja käyttötestausmalli (esimerkkirunko) Sisältöjen hallinnan yleinen jäsennys Dokumentin- ja asianhallinnan vaatimusluettelo Määrittely / ohje Komponentti Palvelu Kunnan sähköisen asioinnin viitearkkitehtuuri 2.0 Kuntasektorin SOA-linjaukset

49. pp.kk.vvvv Osasto Ohjauskerros Määrittely / ohje Komponentti Palvelu Ohjaus Integraatiopalvelu, prosessimoottori, palvelujen ohjaus Kunnan sähköisen asioinnin viitearkkitehtuuri 2.0 https://wiki.kuntait.fihttps://wiki.kuntait.fi / KuntaIT arkkitehtuuri https://wiki.kuntait.fihttps://wiki.kuntait.fi / KuntaIT arkkitehtuuri Kuntasektorin SOA-linjaukset SOA-palveluiden toteutusohje http://osor.eu Asiakaspalvelukeskuksen sähköiset prosessit (2010)

50. pp.kk.vvvv Osasto Palvelukerros / tukipalvelut Maksaminen tukikomponentti Lokitietojen hallinta tukikomponentti http://osor.eu Tunnistaminen tukikomponentti Suostumusten ja valtuutustenhallinta tukikomponentti VTJ-liittymä tukikomponentti https://wiki.kuntait.fihttps://wiki.kuntait.fi / KuntaIT arkkitehtuuri https://wiki.kuntait.fihttps://wiki.kuntait.fi / KuntaIT arkkitehtuuri Maksaminen tukikomponentti Lokitietojen hallinta tukikomponentti Tunnistaminen tukikomponentti Suostumusten ja valtuutustenhallinta tukikomponentti VTJ-liittymä tukikomponentti Määrittely / ohje Komponentti Palvelu Palvelut Yhteiset tekniset tukipalvelut Yhteiset toiminnalliset palvelut Ydinprosessi- / palvelualuekohtaiset palvelut Käyttöoikeushallinnan toteutusohje ja vaatimusmäärittely

51. pp.kk.vvvv Osasto Palvelukerros / palvelut https://wiki.kuntait.fihttps://wiki.kuntait.fi / KuntaIT arkkitehtuuri https://wiki.kuntait.fihttps://wiki.kuntait.fi / KuntaIT arkkitehtuuri Asiakastiedon pääjäsennys Kohti kumppanuutta viitearkkitehtuuri Asiakaspalvelukeskuksen arkkitehtuuri Kunnan BI/DW ympäristön arkkitehtuuri Määrittely / ohje Komponentti Palvelu Palvelut Yhteiset tekniset tukipalvelut Yhteiset toiminnalliset palvelut Ydinprosessi- / palvelualuekohtaiset palvelut Johdon raportointijärjestelmän vaatimusmäärittely

52. pp.kk.vvvv Osasto Kansalliset palvelut https://wiki.kuntait.fihttps://wiki.kuntait.fi / KuntaIT arkkitehtuuri https://wiki.kuntait.fihttps://wiki.kuntait.fi / KuntaIT arkkitehtuuri eResepti-liityntäarkkitehtuurin perusteet Vetuma Asiointitili (15.12.2010) Määrittely / ohje Komponentti Palvelu Suomi.fi Kansalliset integraatiopalvelut Kansalliset tietojärjestelmäpalvelut Kansalliset perustietovarannot Valtiokonttorin julkiselle hallinnolle tarjoama palvelu Sähköisen asioinnin alusta (2011) Julkishallinnon perustietovarantojen rajapinnat -työryhmän http://www.vm.fi Terveydenhuollon alueellinen ja paikallinen arkkit. (2011)

53. pp.kk.vvvv Osasto KuntaIT verkostoportaali

54. pp.kk.vvvv Osasto Portaalin arkkitehtuuriosion rakenne

55. pp.kk.vvvv Osasto Materiaalit: Alasvetovalikot aukeavat [+ ] Kuntasektorin KA- menetelmä Kuntasektorin KA- hallintamalli Kypsyystasomalli Kuntasektorin KA- menetelmä Kuntasektorin KA- hallintamalli Kypsyystasomalli SOA-linjaukset Sähköisen asioinnin arkkitehtuuri Asiakastiedon jäsennys Sisällönhallinnan jäsennys eResepti liityntä- arkkitehtuurin perusteet SOA-linjaukset Sähköisen asioinnin arkkitehtuuri Asiakastiedon jäsennys Sisällönhallinnan jäsennys eResepti liityntä- arkkitehtuurin perusteet Tuotosaineistot aukeavat linkin takaa paketoituna (.doc ja.pdf –versiot sekä kalvoesitykset)

56. pp.kk.vvvv Osasto Portaaliin rekisteröityminen Portaaliin rekisteröityminen:  KuntaIT portaalin (https://wiki.kuntait.fi) käyttö vaatii rekisteröitymisen palveluun, jonka jokainen käyttäjä voi suorittaa itse portaalin aloitussivun oikeasta ylälaidasta ”rekisteröi”.  Rekisteröitymisen yhteydessä käyttäjää pyydetään valitsemaan itselleen käyttäjätunnus ja salasana. Käyttäjätunnuksen tarkoitus on identifioida käyttäjä, eli kertoa muille kuka olet. Salasana puolestaan varmistaa sen, että kukaan muu ei pysty kirjautumaan palveluun toisen nimissä.  Käyttäjätunnukseksi onkin suositeltavaa määritellä oma nimi muodossa etunimi.sukunimi. Jos kyseinen tunnus on jo käytössä, eli saman nimisiä henkilöitä on useampia, voi tunnukseen lisätä toisen nimen alkukirjaimen, eli käyttää muotoa etunimi.n.sukunimi. Salasanaksi kannattaa valita kirjaimista ja/tai numeroista muodostuva sana, jonka itse muistaa helposti, mutta muiden on vaikea arvata. Salasanan vähimmäispituus on 4 merkkiä, yleensä kuitenkin suositellaan käytettäväksi vähintään 6-8 merkkiä. Isot ja pienet kirjaimet ovat käyttäjätunnuksessa ja salasanassa merkityksellisiä, eli sAlasanA on eri kuin SalaSana ja kalle.kayttaja on eri kuin Kalle.Kayttaja.

57. pp.kk.vvvv Osasto Kiitos! Paljon lisää hyvää luettavaa https://wiki.kuntait.fi http://www.kuntait.fi http://www.jhs-suositukset.fi Lisätietoa tommi.oikarinen@vm.fi