Ealáskahttin lea álgán Mii livččii geaidnu ovddosguvlui?

Ealáskahttinmeroštallan Giellaealáskahttin leat buot dihtomielalaš viggamušat eastadit giela jávkama go giela geavaheapmi lea geahppána dannego juohke o đđ a buolvvas leat uhcit geavaheaddjit ja/dahje uhcit giellašiljut gos sáhttá geavahit giela. Ulbmil lea addit gillii o đđ a eallima ja návccaid. – Eanet hállit ja eanet vejolašvuo đ at geavahit giela.

Manne dáhpáhuvvo giellamolsun? Veahádatgielas lea vuollegis stáhtus ja uhccán geavahuvvo almmolaš giellašiljuin. Hálliid lohku geahppána da đ istaga, ja loahpaloahpas giela hállit leat vuoras olbmot. Áigge mielde gielat jávket go maŋimuš hállit vádjolit.

Servodat váikkuha giellaválljema Man muddui ovttaskas vehádatlahtut geavahit vehádatgiela, ii leat dušše ovttaskas olbmos gitta Giellaválljen speadjalastá stáhtusa mii gielas lea joavkkus ja servodagas oppalaččat

Ohcejoga giellamolsun Giellamolsun álggahuvvui 1960-logus Suomagiella lea bearašgiellan eanaš sápmelaš ja seahkalas bearrašiin Ohcejotnjálmmis. – Etnologa Ludger Müller-Wille (1974:117) go guorahalai giellamáhtu ja giellaválljema jagiin 1968/69 Ohcejotnjálmmis ja gilážiin Ohcejotnjálmmi láhka.

De o đđ a dutkit jagi 1970: Saamenkielen asema on kuitenkin viime aikoina alkanut heikentyä. Tähän on kaksi pääsyytä: suomenkielen koulu ja asuntola sekä alueelle muuttaneet suomalaiset… …Utsjoen kirkonkylässä ja osittain Nuorgamissa ja Karigasniemellä on suomen kielestä alkanut tulla ylpeiden aihe, eräänlainen statussymboli, niin että itseään parempina pitävät saamelaiset ovat alkaneet puhua keskenään ja lapsilleenkin suomea. (Aikio ja Lindgren 1973: 290)

Manne máhttet nuorat olbmot liikká sámegiela Ohcejogas? – Erohus dain geat leat fárren ja dain geat ásset dáppe – Mánát ohppe sámegiela vaikko váhnemat eai sámástan sidjiide – Skuvllas oahppan Buohkat eai lohkan visot maid Müller-Wille čálii: – Uhca gilážiin lei dilli nuppeláhkai. 58 proseanttas olbmuin lei sámegiella vuosttašgiellan ja sámegiella lei váldogiellan 55 proseanttas bearrašiin. (1974: 130)

Ohcejoga viehkangilvu Giellamolsun- ja ealáskahttinproseassa lea dáhpáhuvvan oktanaga Ohcejogas 1970 rájes. Mielddisbuktán ollu riiddu ja rieja Nevertheless, it is typical of the revitalization process that it is not unidirectional, but that both assimilation and conscious revitalization within the minority group occur side by side and the whole process can be viewed as a race between these two tendencies. (Huss 1999:24)

Ealáskahttináigodat 1990 rájes Lágat ja njuolggadusat nuppástuvve ja ásahusat bohte mat galget ovddidit sámegiela Vuo đđ oláhka, Sámediggeláhka, Beaiveruovttuláhka, Vuo đđ ooahpahusláhka, Logahatláhka, Giellaláhka, Báikenammaláhka jna Sámedikki ja dan orgánat: Skuvla- ja oahppomáteriálaossodat, Giellaossodat, Leana dási sámeoahpahus dárkkisteaddji

Liikká ii leat giellamolsun bisánan Ohcejogas lea ain gielladilli mii lea dábálaš giellamolsundilis Mii caggá ealáskahttima dál? – Stáhta? – Ásahusat? – Olbmot? Stáhta váikkuha ásahusaid. Ásahusat váikkuhit olbmuid (goitge áiggi mielde)

Okta ovdamearka Dát lea Ohcejoga skuvllaid ulbmil: – Oahpahusa vuo đđ un lea suomakultuvra, mii lea ovdánan vuorrováikkuhusas álgoálgosaš, davviriikalaš ja eurohpalaš kultuvrrain. VUOĐĐOOAHPAHUSA OAHPPAPLÁNA VUOĐĐOÁŠŠIT Dás Ohcejoga gieldda báikkálaš oahppoplánas Die đ usge lea das mearkkašupmi oahpaheaddjiide ja ovttaskas oahppiide

Badjedási oahppi Ohcejogas Skuvllas leat eanet suomagielat olbmot, ja lean hárjánan suomastit doppe. Mii lávet skuvla áigge diimmuiguin nu go mu luohkálaččaiguin sámástit. Diimmuid áigge hálan daiguin sámegiela, muhto in baljo eará.

Deanu sámegielat skuvlla oahppi Go mis lea dákkár sámegielat skuvla, de ferte doppe sámástit. Muhtimin han sáhttit álgit dárostit, muhto de mii gávnnahit olggos ahte dál mii leat jorgalan dárogillii. De fas álgit sámegillii hállat.

Almmolaš orgánat dárbbašit giellastrategiija Gieldda ja eará almmolaš ásahusat galgá ovddidit sámegiela iežaset doaimmain Girku ja searvegoddi galgá ovddidit sámegiela iežaset doaimmain Galgá leat juohke bargi ovddasvástádus – Giella- ja kulturoahppu

Mánáid giellaoččodeapmi lea die đ usuge guovddáš ášši Beaiveruovttuid ulbmil: – Ovddidit sihke sámegielat ja suomagielat mánáid sámegiela. – Suomagielat beaiveruovttut šaddet sámegielat giellabeassin Vuo đđ oskuvllaid ja gaskadási skuvlavuogádagat nuppástuvvet: – Máŋggakultuvrrat Sámi oahppoplána man ulbmil lea nannet sámi kultuvrra ja ovddidit buot oahppiid sámegiela – Dahje sirret skuvllaid sámegielat ja suomagielat skuvlan

Lasihit dihtomielalašvuo đ a Juohke priváhta dásis dárbbaša gielalaš strategiija: – Ovttaskas olbmot – Bearrašat – Sogat – Gilit – Searvvit Fitnodagat!!! Sámegiela geavaheapmi ja dan sirdáseapmi mánáide lea olles soga ja olles gili ovddasvástádus.

Mii lea mu mielas lihkostuvvan ealáskahttima mearkkat? Buohkat geat máhttet sámástit – sámástit mánáiguin ja nuoraiguin – sámástit eará sámegiela hálliiguin Olles servodat ovddida sámegiela – Measta buohkat atnet sámegiela seailuma dehálažžan ja barget dan ovddas – Servodagas leat ortnegat mat dahket sámegiela seailuma vejolažžan